Taiteilija Merja Ala-Olla: “Kohta joulu saa tulla!”

”Siihen aikaan, kun meillä oli sekä kissa että koira, koira ajoi kissaa takaa ja kissa kiipesi kuuseen hakemaan joulupalloja, joiden kanssa sitten palloteltiin yökaudet. Se oli oikea joulusirkus! Eivät ne kylläkään onnistuneet kaatamaan kuusta, minkä taas tytöt yhtenä jouluna tekivät ’Emmää Ainakan’ kanssa. Sen jälkeen kului monta joulua ilman joulukuusta”, Merja Ala-Olla muistelee. Nykyisin hänen koiransa Pete pureskelee hiukan oksia ja juo vettä kuusenjalasta, mutta antaa puun muuten olla rauhassa.

Joulu täytyy tehdä, muuten se ei tule. Sitä täytyy odottaa ja valmistella”, toteaa pyhärantalainen taiteilija Merja Ala-Olla Seutusanomien jouluhaastattelussa.

PYHÄRANTA. Pihapiirissä jouluvalot kimmeltävät ja sään nopean pakastumisen myötä syntynyt huurre kuorruttaa puita, pensaita ja pihanurmea. Ulkotulet palavat vanhaan kivinavettaan rakennetun ateljeen ovella Pyhärannan Ihodessa. Pete-koira tulee vierasta vastaan emäntänsä kuvataiteilija ja taidegraafikko Merja Ala-Ollan kanssa.

Ala-Ollan töitä on joulun alla myynnissä muun muassa Turun taidegraafikkojen myyjäisissä galleria Joellassa ja gallerian myyntikokoelmassa ympäri vuoden. Marraskuussa oli näyttely Säkylän pääkirjastossa ja parhaillaan muutamia hänen töitään on mukana Euroopassa kiertävässä kansainvälisessä näyttelyssä MiniPrint de Cadaqués’ssa. Huhtikuussa on tulossa näyttely Hämeenlinnaan. Hän toimii myös judoharrastajaryhmien ohjaajana, uusimpana on naisten oma judoryhmä. Hänellä itsellään on viisi vuotta sitten suoritettu ensimmäisen asteen musta vyö (1. dan).

Mutta miten syntyy taiteilijan joulu?

− Joulua ei tule, jos ei tee valmisteluja. Joulu täytyy tehdä, sitä täytyy odottaa ja valmistella. Pikkuhiljaa laitetaan joulukoristeita, sitten tehdään kertasiivous. Jouluvalmistelut alkavat jouluvaloista ulkona. Minulla valot ovat paikoillaan ympäri vuoden, ennen joulua laitan vain töpselin seinään, Ala-Olla naurahtaa.

− En kiertele monissa kaupoissa enkä varsinkaan tavarataloissa. En halua mennä jouluruuhkiin. Annamme aika vähän lahjoja, itse voin ostaa vaikka vitamiineja lapsille joululahjaksi tai jotain muuta tarpeellista, ei mitään turhaa.

Parasta on, kun kaikki on tehty ja ollaan yhdessä

Ala-Ollan kolmesta tyttärestä nuorin asuu vielä kotona, vanhemmat tyttäretkin viettävät ainakin osan joulusta Ihodessa.

− Aatto on ilman muuta joulun kohokohta. Lumiukko-animaatio katsotaan joka jouluaatto ja sen melodia on mielestäni kaunein joululaulu, kertoo Ala-Olla.

− Aattona mennään päivällä saunaan ja syödään likokalasoppaa, käydään myös haudoilla sytyttämässä kynttilät. Illalla joulupöydässä on ainakin kaikki perinteiset laatikot sekä bataattilaatikko, sallatti ja Waldorfin salaatti. Kinkkua meillä ei syö kukaan. Kaikki leipovat mielellään kakkuja, joten niitä on monta ja unelmatorttua pitää olla aina ja paljon erilaisia hedelmiä. Parasta on, kun kaikki on tehty ja ollaan yhdessä. Isojen palapelien tekeminen kuuluu meillä usein jouluohjelmaan, samoin lautapelit ja pelikortit, Monopoly ja Carcassone- maratonit.

− Käymme pyhinä myös tervehtimässä vanhempiani. Isä on hoitokodissa ja jos kunto antaa myöden hän voi päästä joksikin päiväksi kotiin, Ala-Olla lisää.

− Tapaninpäivänä olen muutamana vuonna opetellut tekemään jotain ihan uutta: yhtenä jouluna sytykeruusuja munakennoista ja sulatetuista kynttilöistä, toisena jouluna tein taikinajuuren, jota käytetään edelleen ja joka toivottavasti säilyy perinnöksi tytöille ja tulevillekin sukupolville.

Kiireetöntä joulua!

Kun Merja Ala-Olla oli lapsi, perhe kiersi jouluisin vuoron perään äidin sisaruksien luona. Sukulaisten kanssa oltiin muutenkin paljon tekemisissä. Aina oli paljon lapsia, serkkuja, yhdessä ja aikamoista hulinaa.

− Lapsena värityskirjat ja paperinuket olivat parhaita joululahjoja, kuten myös muovailuvahat, värikynät ja liidut. Ja varsinkin luistimet. Hieno joululahja oli myös isoäidin perinteisesti antama kuivattuja ja tuoreita hedelmiä sisältävä laatikko.

− Kiireetöntä joulua kaikille! Pois turhat menemiset ja aikataulut, joulunakin voi nauttia luonnosta, toivottaa Ala-Olla lukijoille.

Helka Suomi