KOLUMNI. Juuri, kun aloit tottua uuteen sovellukseen tai tapaan toimia, tulee tilalle uusi ja nopeampi toimintatapa. Oletko huomannut, että vanhat käyttöjärjestelmät vaihtuvat uusiin yhä nopeammin ja nopeammin. Siitä taas puolestaan seuraa se, että uudet järjestelmät eivät toimi vanhoissa laitteissa, joten on siis hankittava uudet puhelimet ja tietokoneet. Kaikilla tuntuu olevan kova kiire, kun markkinoille tulee jatkuvalla syötöllä yhä nopeampia laitteita. Nopeus on korvannut joissakin asioissa laadun – ei ehkä laitteissa, mutta tiedonvälityksessä kylläkin. Mediassa voittaja on se, joka julkaisee ensimmäisenä tiedon, ei se, jolla on taustaselvitykset tehty ja tiedot oikeiksi tarkastettu.
Yhteiskunnassamme on myös suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole tietokonetta. Digitalisaation tulisi huomioida myös valtava vanhusväestö, joka ei enää suoriudu esimerkiksi pankkipalveluistaan itse. Samanaikaisesti pankki hinnoittelee palvelunsa niin, ettei ihmisillä ole varaa niihin. He, jotka ovat maamme hyvinvoinnin rakentaneet, ovat niitä, joiden palvelut pitäisi turvata ensin, eikä toisinpäin.
Väestön ikääntymisen kiihtyessä syntyvyys laskee sellaista vauhtia, että meillä on käynnissä kova kilpailu uusista asukkaista. Suomessa 259 kuntaa etsii parhaillaan viisasten kiveä, miten saisi väkiluvun kasvamaan, kun tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku vähenee seuraavan 20 vuoden aikana. Mitä pienempi kunta sitä voimakkaammin väestö vähenee. Kaupungistumisen vauhti puolestaan kiihtyy ja palvelut keskittyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin. Talouskasvumme on nykyisin riippuvainen maahanmuutosta, kertovat kaikkien pankkien pääekonomit yhdellä suulla. Maahanmuutto on rantautunut Vakka-Suomeen hieman muuta Suomea myöhemmin, mutta näkyy jo katukuvassa selvästi. Tutkimusten mukaan maahanmuutto ei heikennä kantaväestön työmarkkina-asemaa, vaikka jotkut näin väittävätkin. Kun väkimäärä kasvaa, kasvaa myös mm. koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset. Sen sijaan osa palveluiden kustannuksista pienenee, kun veronmaksajien määrä kasvaa. Kunnan talous ei kysy, minkä maan passit sen asukkailla on. Jokaisen maahanmuuttajan takana on ihmisenkokoinen tarina, joka harvoin tulee kuulluksi. Kotoutumisen ydin on siinä, löytyykö tilaa majatalosta ja tunteeko itsensä tervetulleeksi uuteen yhteisöön. Jos Vakka-Suomi haluaa menestyä Suomen kartalla, sen eteen on tehtävä työtä ja se työ on tehtävä yhdessä. Vapaamatkustajia tässä junassa ei ole.
Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, Suomen onnellisimmat ihmiset asuvat Kauniaisissa. Miksi he eivät asu Vakka-Suomessa? Mitä meidän pitäisi tehdä toisin, jotta alueemme ihmiset voisivat kokea itsenä onnellisiksi? Maailma on muuttunut ja sen sijaan, että pidämme väkisin vanhasta kiinni, tulisi meidän olla etulinjassa ja mennä rohkeasti kohti tulevaisuutta. ”Jos et pidä jostain, muuta se. Jos et voi muuttaa sitä, muuta ajattelutapaasi.” Tämä tunnettu viisaus on hyvä ohje joulun aikaan pohdittavaksi. Mitä, jos se kaikki viisaus ei asukaan minun päässäni? Maailmassa pysyvää on jatkuva muutos, mutta pysyykö Vakka-Suomi vauhdissa mukana – se on hyvät ystävät meidän käsissä.
Jaana Vasama, sd.
Uudenkaupungin valtuuston pj.
