Outi Hupaniittu on kerännyt talteen kustavilaisia enteitä, uskomuksia ja kummitustarinoita. Niitä esiteltiin Mörk Ö -viikolla kunnantalolla.
KUSTAVI. Reilu parikymmentä yliluonnollisista tarinoista kiinnostunutta kustavilaista kokoontui lauantaina 17. marraskuuta kuuntelemaan Outi Hupaniitun keräämiä kustavilaisia uskomuksia kunnantalolle. Mörk Ö -päivien tapahtumiin kuulunut yliluonnollisten tarinoiden luento paljasti, että Kustavissa on muutama paikka, jossa on ainakin aiemmin uskottu kummittelevan.
Erityisesti Matinkaria on perinteisesti pidetty Kustavissa pahana paikkana. Kahden miehen on kerrottu tehneen itsemurhan, ja koska tällaisen päätöksen elämälleen tehneitä ei sopinut haudata pyhään kirkkomaahan, heidät haudattiin omaisten toimesta Matinkariin. Matinkari-nimikin tulee siitä, että tiettävästi ensimmäisen itsemurhan tehneen ja saareen haudatun nimi oli Matti.
– Matinkariin on haudattu kaksi miestä, joko 1700- tai 1800-luvun aikana. Monet vanhat kustavilaiset tarinat kertovat, että saaressa kummittelee, ja saareen meno oli ehdottomasti kielletty, kertoi Outi Hupaniittu.
Lieneekö kummittelu koskenut vain kustavilaisia tarinan tuntijoita, sillä nykyisin Matinkarissa on jo kesämökkejä, joilla vieraspaikkakuntalaiset lomailevat kesällä.
Jeremias suojeli kustavilaisia
Toinen kuuluisa tarina liittyy Jeremiaan luoliin. Kuuluisa nähtävyys, jonka alueella liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla, sijaitsee Kivimaantien varrella. Alue voi olla tottumattomalle tai varomattomalle liikkujalle vaarallinenkin, tosin luonnollisista syistä eli kivimuodostelmien äkkijyrkistä pudotuksista ja railoista johtuen – ei kummituksiin liittyen.
Luoliin liittyy kuitenkin pelottava tarina. Tarinan mukaan kustavilainen Jeremias pakotettiin englantilaisten merisotilaiden luotsiksi, mutta mies päätti suojella Kustavia ja ohjasti vieraiden laivat kiville. Paettuaan vihaisia sotilaita Jeremias piileskeli luolissa, jotka saivat myöhemmin hänen nimensä.
– Jeremiaan tarinoissa sekoittuvat Isoviha, Oolannin sota ja Suomen sota. Olen onnistunut jäljittämään yhden kustavilaisen Jeremiaan, mutta varmuutta siitä, onko kyseessä juuri tarinan luolissa piileskellyt mies, ei tietenkään ole, kertoi Outi Hupaniittu.
Sään ennustaminen oli tärkeää
Kaikki vanhat kustavilaiset uskomukset ja tarinat eivät toki ole kummitustarinoita, vaikka niitäkin riittää. Koska meri oli tärkeä elinkeinon lähde, monet kustavilaiset enteet ja uskomukset liittyvät sään ennustamiseen.
– Oli tietenkin aivan ratkaisevan tärkeää osata ennustaa, koska myrskyää tai milloin talvi tulee, jotta siihen osataan varautua, kertoi Hupaniittu.
Talven tuloon oli lukuisia erilaisia ennustustapoja, yhden mukaan talvi tuli tismalleen kymmenen viikon päästä siitä, kun vesi sataa vaakasuoraan.
– Kustavissa osattiin – ja varmasti osataan vieläkin – ennustaa talven tulo muutaman päivän tarkkuudella.
Myrskyn ennustaminen oli erityisen tärkeää, etteivät kalastajat joutuisi merellä pulaan.
– Myrskyä edelsi monia vinkkejä: Veden nopea lasku ennusti myrskyä seuraavalle päivälle. Samoin muun muassa nopeasti katoava iltarusko, levottomasti lentävät linnut tai vaikkapa tappelevat lampaat tiesivät, että myrsky on tulossa, luetteli Hupaniittu.
Marko Vuosjoki
