Historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova esittelee maamme ainoana arkeologisena museona Hämeenkadun varren menneisyyttä. Museo sijaitsee niin kutsutulla Rettigin tontilla, entisen palatsin tiloissa sekä maan uumenissa, puutarhan alla, josta on arkeologisissa kaivauksissa löytynyt keskiaikainen kaupunkikortteli.
HISTORIA. Hämeenkadulta löytyy monipuolisesti historian aikakerroksia liittyen entisajan Turun elämään. Vanha Suurtori on ollut merkittävä keskeinen paikka, Turun sydän, josta tiet ovat ristenneet muihin tärkeisiin paikkoihin, kuten esimerkiksi luostariin ja tuomiokirkkoon. Suurtorilta lähtevä Luostarin välikatu johtaa naapurissa sijaitsevaan historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Novaan. Brinkkalan talon ja Katedraalikoulun välistä kulkeva Luostarin välikatu on Turun ainoa yhä käytössä oleva keskiaikainen tielinjaus.
Aboa Vetus & Ars Nova perustettiin Rettigin palatsin eli Villa von Rettigin kunnostettuihin tiloihin vuonna 1995. Palatsi on ollut merkittävä maamerkki aikalaistensa silmissä – eikä vähiten siksi, että se on pidetty piilossa kaupunkilaisten katseilta muurin takana.
– Tonttia on Rettigin aikana ympäröinyt korkea massiivinen aita sekä Hämeenkadulle sijoittuneen pääsisäänkäynnin puolella portti, jota ei avattu kuin erikoistilaisuuksia varten. Tällaisia poikkeuksellisia tilaisuuksia olivat esimerkiksi Ruotsin kuninkaallisten vierailu palatsissa, kertoo Aboa Vetus & Ars Novan näyttelyamanuenssi Ulla Clerc.
– Portti oli huomattavan usein kiinni. Kaikki arkiliikenne, myös silloin kuin talon isäntä lähti johonkin, kulki Nunnankadun portin kautta, Clerc lisää.
Rettigin palatsin rakentaminen kirvoitti vuonna 1928 paljon keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa – puolesta ja vastaan.
– Se kohahdutti ja keskustelutti, että voiko noin tehdä, sulkea näkymä kaupunkilaisilta valtavan muurin taakse. Rettigin palatsiin ja sen muuriin liittyy paljon muistoja, joita keräsimme kokoon viimevuotista Rettigin palatsi 90 vuotta -näyttelyä valmistellessamme, Clerc toteaa.
Tupakkatehdas rakentui useassa vaiheessa
Hämeenkadulla, vastapäätä palatsin porttia, oli Rettigin tupakkatehtaan työväen asuntoja. Samassa rivissä ovat edelleen tänä päivänä myös Kåren, Suomen Talousseuran talo sekä Koskisen talo, joka on saanut nimensä maalarimestari Samuel Koskisen (1850–1925) mukaan.
Niin ikään Hämeenkadulla sijaitsee entinen Rettigin tupakkatehdas, jota rakennettiin useassa vaiheessa 1800-luvulta 1920-luvulle.
– Uusi tupakkatehdas rakennettiin vuonna 1928 alkuperäisen ympärille niin, että se ikään kuin nielaisi vanhan matalamman tehdasrakennuksen sisäänsä, Clerc sanoo.
Clerc kertoo, että Ruotsista Turkuun muuttanut Per Cerelius Rettig osti 1840-luvulla ensin Nunnankadun toisella puolella olevan tontin ja perusti tupakkatehtaan siihen.
– Tupakkatehtaan laajentuessa pikkuhiljaa Rettig osti nykyään museon toimistorakennuksena toimivan Konsulinnan, ja muutti siihen asumaan 1851. Silloin Rettigin perhe laittoi jalkansa tälle tontille ensimmäisen kerran.
Turun tupakkatehtaan peri ensin Per Cereliuksen veljenpoika Fredric (1843–1914) ja sitten tämän poika, konsuli Henning von Rettig. Vaihe vaiheelta Rettigin perhe osti koko nykyisen Aboa Vetus & Ars Novan tontin itselleen.
Vuonna 1845 perustetun tupakkatehtaan tiloissa on viime vuosina toiminut ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia.
Tonttijako muutoksessa palon jälkeen
Monet nykyisen Aboa Vetuksen korttelissa sijainneet rakennukset tuhoutuivat Turun palossa vuonna 1827. Palon jälkeen arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli ruutuasemakaavan, jossa tonttien koot olivat aiempaa suurempia. Kehittyneessä kaupunkisuunnittelussa huomioitiin turvallisuus, jota edisti talojen rakentaminen kauemmas toisistaan.
– Ennen paloa alue oli tiuhaan asuttu, tässä oli useita tontteja, paljon rakennuksia ja kadut meni eri paikoissa kuin nykyään, Clerc sanoo.
Itäiselle rantakadulle perustettiin vuonna 1874 Auran kylpylaitos, joka sittemmin purettiin Rettigin palatsin tieltä.
– Ennen palatsin rakentamista tontti, joka rajautuu nykyiseen Rettiginrinteeseen, Nunnankatuun, Hämeenkatuun ja Rantakatuun, oli jaettuna kahteen osaan. Rettiginrinteen puoleisessa osassa toimi kylpylaitos pitkässä kaarevassa rakennuksessa. Avaraksi jätetyille tonteille istutettiin puita, Clerc jatkaa.
Kaupunkikortteli puutarhan alla
Suomen ainoa arkeologinen museo, Aboa Vetus, sijaitsee palatsin puutarhan alla. Palatsin ympärillä on ollut kaksi puutarhaa: Nunnankadun puoleinen piha sekä Rettiginrinteen puoleinen puisto, joka noudatti symmetriaa epäsäännöllisen muotoisen tontin sallimissa puitteissa.
Museon sisäpihalla, Nunnankadun ja Itäisen Rantakadun rajaamassa nurkkauksessa, on tehty arkeologisia kaivauksia vuodesta 2017 alkaen.
– Turun paloa edeltävältä ajalta olevien palovakuutusasiakirjojen ja muiden historiallisten dokumenttien ansiosta Luostarin jokikadun puoleisista rakennuksista tiedetään paljon jo etukäteen esimerkiksi huonejakoa. Kaivaessa osattiin siis jo olettaa, mitä maan alta tulee vastaan, Clerc toteaa.
Tontilla on kaivettu ensin Turun paloon saakka.
– Ensin on tullut esiin tulipalossa tuhoutuneita kerroksia. Tänä kesänä kaivettiin Forsteenin talon kellareihin saakka. Palovakuutusasiakirjojen perusteella oli tiedossa, että sieltä pitäisi löytyä kolme kellaria. Kaksi niistä saatiin kokonaisuudessaan esille menneen kesän kaivauksissa. Ne on todennäköisesti rakennettu 1400-luvulla, Clerc lisää.
Clercin mukaan on todennäköistä, että ensi kevään korvalla kaivaukset jatkuvat, kun sää sen sallii.
– Arkeologiset kaivaukset etenevät aina sillä tavalla, että tehdään kaivaussuunnitelma ja Museovirastolta anotaan kaivausluvat.
Katariina Mäkinen-Önsoy
