Kesäkuussa 2020 voimaan tulevan tieliikennelain myötä talvirengaspakko muuttuu keliperusteiseksi. Sen jälkeen talvirenkaita on käytettävä 1.11. ja 31.3. välisenä aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää.
AUTOT. Tieliikenteessä käyttäytymistä määrittävä uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Laissa renkaiden käyttöä koskevat säännökset on uudistettu pääosin talvikäyttöön tarkoitettuja renkaita koskien.
Uuden lainsäädännön seurauksena kiinteä kalenteriin sidottu talvirengaspakko muuttuu keliperusteiseksi. Käytännössä siis, jos sää tai keli sitä edellyttää, on ensi vuonna marraskuun alusta maaliskuun loppuun käytettävä talvirenkaita. Muutos koskee sekä kevyttä että raskasta kalustoa.
Autonrengasliiton hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nuora näkee, että lainmuutoksella on puolensa – niin positiivisia vaikutuksia kuin kimurantimpia haasteitakin.
– Hyvänä vaikutuksena voidaan pitää sitä, että kelin niin vaatiessa varsinainen pakko astuu voimaan jo aikaisemmin, eli marraskuun alusta. Haasteita tosin on sitäkin enemmän, mutta nehän on tehty ratkottaviksi, Nuora sanoo.
Nuoran mukaan uuden lain myötä haasteeksi muodostuu varsinkin syksyllä se, että pohjoiseen suuntautuva liikenne kulkee osittain vääränlaisella rengastuksella: Matkojen ei loppuen lopuksi tarvitse olla kovinkaan pitkiä, kun keli vaihtuu kesäisestä talviseen.
– Salpausselkä on yksi merkittävimmistä ajokelin jakajista maassamme. Kuten lain laatijakin on sanonut, kuljettajan vastuu kasvaa merkittävästi muun muassa rengastuksen osalta. Toinen suuri kysymysmerkki on eteläisen ja varsinkin rannikkoalueiden pysyminen suhteellisen sulana syksyllä pitkään. Näin ollen nopea talven tulo myöhään joulukuussa saattaa ruuhkauttaa rengasliikkeet niin pahasti, etteivät autoilijat saa vaihtoaikaa riittävän nopeasti. Toisaalta vasta muutaman vuoden jälkeen tiedämme todellisuudessa, millaisia haasteita muutos aiheuttaa, Nuora uskoo.
Talvikeli on määritelty laissa
Muutos tiukentaisi talvirengasvaatimuksia marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Harkintavalta on liikenteenvalvojalla, jonka työnä on määritellä, onko olosuhde sellainen, että talvirengasta on käytettävä.
Talvikeli on määritelty tieliikennelain perusteluissa, mutta siitä on myös tiedotettava selkeästi lain täytäntöönpanon yhteydessä.
– Tiedottamisen vastuuhan on viranomaisilla. Asiaa varmasti käsiteltäneen lähempänä lain voimaantuloa, Jarmo Nuora Autonrengasliitosta toteaa.
Tieliikennelaissa talvikelillä tarkoitetaan ”tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioon ottaen, olisi tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi”.
Huomio kulutuspintoihin ja ilmanpaineeseen
Lakiin on kirjattu, että talvirenkaita on käytettävä kaikissa henkilö-, paketti- ja erikoisautoissa, joiden kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, sekä moottoripyörien ja mopojen talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3,0 millimetriä. Kuorma-autoissa, linja-autoissa ja kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin henkilö- tai erikoisautoissa sekä sellaisissa traktoreissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, on käytettävä sään tai kelin sitä edellyttäessä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä.
– Kulutuspinnan minimivaatimukset ovat suhteellisen hyvin kuluttajien tiedossa, mutta etenkin talvikaudella nastallisten talvirenkaiden kunnon määrittäminen saattaa olla kuluttajalle vaikeaa. Nastojen irtoaminen ja nastaerot renkaiden kesken ovat merkitseviä sekä pidon että laillisuuden kannalta. Ilmanpaineen osalta on olemassa suositus, että talvirenkaisiin lisättäisiin 0,3 baria enemmän painetta kuin auton suositus on, muistuttaa Nuora.
Nuoran mukaan renkaanvaihto on siirtymässä vähitellen ammattilaisten käsiin.
– Suurin osa autoilijoista vaihtaa renkaat edelleen itse tai tuttavapiirissä, mutta yhä useammat käyttävät rengasliikkeiden tai huoltokorjaamojen palveluja. Samalla tulee tarkastettua renkaiden kunto, mutta urasyvyyksiä, nastoitusta ja ilmanpaineita tulisi tarkkailla myös pitkin ajokautta, hän kommentoi.
Liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että keliperusteisen käyttövelvollisuuden laajentaminen marraskuulle voi lisätä myös kitkarenkaiden osuutta talvirenkaiden käytössä. Koska Suomessa enemmän kuin 80 % käyttää talvirenkaana nastarengasta, uusi sääntelymalli voisi vähentää tiestön ja tiemerkintöjen kulumista, pienhiukkaspäästöjä ja melua.
Katariina Mäkinen-Önsoy
