Turun Ylioppilaskylässä, Aurajoen rannalla sijaitseva keskiaikainen Pyhän Katariinan kirkko ja sitä ympäröivä muinainen kyläkeskus on säilynyt eristyneenä saarekkeena, muistona talonpoikaisesta ajasta, kasvavan Turun kaupungin ytimessä.
HISTORIA. Aurajoen rannalla sijaitsevan Pyhän Katariinan kirkon sekä pappilanmäen asemaa historiassa valottivat arkkitehti Iina Paasikivi sekä FT, Suomen yhteiskuntahistorian dosentti Kimmo Ikonen 2. lokakuuta Katariinan pappilassa pidetyllä luennolla.
– Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen sijaitsee Nummen kylässä, joka mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1309, kertoo Ikonen.
– Sitä, miksi tämä nousi pitäjän keskukseksi, ei tiedä kukaan tarkalleen, mutta ensinnäkin tässä oli jo vanha asuinpaikka, joka on suurin piirtein 800-luvulta, viikinkiajalta peräisin, lisää Ikonen.
Toisena syynä Nummen kylän keskeiseen rooliin historiassa Ikonen esittää maan nousemisen noin puoli metriä sadassa vuodessa, jonka myötä Aurajoki alkoi käydä kulkukelvottomaksi isommille aluksille.
– Kauppiaat, joita tuli Gotlannista ja ehkä jopa Saksasta saakka, eivät pystyneet enää nousemaan Aurajokivartta ylöspäin.
Ikonen viittaa vaikuttajana myös piispanistuimen, joka siirrettiin Nousiaisista läheiseen Koroisten kylään, Aurajoen toiselle puolelle vuoden 1229 tienoilla.
– Tuonaikaisissa asiakirjoissa todettiin, että piispanistuin siirrettiin paremmalle paikalle, joten voisi kuvitella, että täällä on ollut kristillistä asutusta jo noina aikoina, Ikonen sanoo.
Neljän kantatilan ryhmäkylä
Nummen kylä on muodostunut historiassa neljästä Pyhän Katariinan kirkon läheisyydessä sijaitsevasta kantatilasta, Kylästä, Simolasta, Kuikkulasta ja Pappilasta.
Kylän ympäristöstä on löytynyt eri aikoina arkeologisia löytöjä. Vuoden 1950 löydöt sijoittuivat Kuikkulan ja Pappilan pohjoispuolelle, jossa asui silloisen Kaarinan seurakunnan apulaispappi Martti Parvio (myöh. teologian tohtori).
– Silloin löydettiin muun muassa viikinkiaikainen naisen hauta, josta on rekonstruoitu Kaarinan muinaispuku, Kimmo Ikonen toteaa.
Kirkkomäen kaivauksilla vuosina 1991 ja 1992 kaivettiin 30 ruumishautaa, jotka ajoittuvat 1000- ja 1100-luvuille.
– Tällä mäellä on tehty merkittävä kalmistolöytö, joiden myöhäisrautakaudelle sijoittuvat haudat on tulkittu kristillisiksi, arkkitehti Iina Paasikivi kertoo.
Arkeologi Jaana Riikosen vuonna 1992 tutkiman naisenhaudan 31 varustus tai vainajan asu ei muutoin poikkea kalmiston naistenhaudoista, paitsi kuvekaitaleeksi nimetyn asusteen osalta. Kuvekaitaletta ei ole aikaisemmin tunnistettu suomalaisista hautatekstiileistä.
Entistä Kaarinan pitäjää
Ylioppilaskylän keskellä tänä päivänä sijaitseva Nummen kylä on entistä Kaarinan pitäjän aluetta. Ensimmäinen kirjallinen maininta seurakunnasta on säilynyt kesäkuulta 1309. Vanhaa keskiaikaista kirkkorakennusperinnettä edustava kirkko sai nykyisen muotonsa vuosina 1440–1460.
– Ensimmäinen kirjallinen maininta Kaarinan kirkosta on vuodelta 1351, mutta asiakirjassa ei todeta mitään siitä, millainen kirkko paikalla sijaitsi. Ensimmäiset kirkot Suomen mantereella olivat kuitenkin puukirkkoja erittäin varmasti. Ahvenanmaalle rakennettiin kivikirkkoja tutkijoiden mukaan jo 1200-luvulla, jonka jälkeen kivirakentamisen perinne kulkeutui myös mantereen puolelle, jatkaa Ikonen.
Aiemmin Kaarinan kirkoksi kutsuttu kirkko nimettiin vuonna 1991 uudestaan vuonna 282 ylhäiseen sukuun Egyptin Aleksandriassa syntyneen pyhimyksen, Katariina Aleksandrialaisen, mukaan.
– Samannimisiä kirkkoja on ympäri Itämeren piiriä, esimerkiksi Tallinnassa, Tukholmassa ja muualla Suomessakin, Ikonen sanoo.
Ensimmäisiä esikaupunkialueita
Teollistuminen muutti kaupungin ja ympäröivän maalaiskunnan suhdetta.
– Elinkeinovapaus vapautti tehtaanpitäjät ja isännät järjestämästä asuntoja työntekijöilleen, jolloin syntyi vähitellen tarve työväestön asuttamiselle. Tällöin syntyi Turun varhaisin ja suurimmaksi muodostunut esikaupunkialue, Nummenpakka, Iina Paasikivi sanoo.
– Järjestelmä muuttui 1910-luvulla kunnallislain muutoksen myötä, kun esikaupungeissa asui neljäsosa Turussa työskentelevistä ihmisistä. Vuonna 1939 Kaarinassa sijainneet esikaupunkialueet liitettiin Turkuun. Seuraavana vuonna piti liittää Maaria, mutta sota tuli väliin ja liitos siirtyi vuoteen 1944, lisää Paasikivi.
Katariina Mäkinen-Önsoy
