MIELIPIDE. Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Lindström kertoo mielipidekirjoituksessaan (Seutusanomat 17.10), että naantalilaiset ovat päässeet laajasti osallistumaan kaupungin ympäristöohjelman laadintaan. Mielipiteitä onkin jättänyt suuri joukko, ainakin 434 vastaajaa. Vastaajista yli 35 % on erittäin paljon tai paljon huolissaan ympäristön tilasta ja sen tulevaisuudesta, lisäksi jonkin verran huolissaan on 36 %.
Muutamia muita poimintoja vastauksista: ympäristövastuullisuutta maankäyttöratkaisuissa pitää tärkeänä lähes 60 % ja lähimetsien helppoa saavutettavuutta miltei puolet. Luonnon monimuotoisuutta haluaisi toteuttaa kaupungin metsien hoidossa lähes 60 % ja selvästi yli puolet haluaisi myös, että arvokkaita luontokohteita suojellaan rajauspäätöksin, vaikka laki ei siihen velvoittaisi. Vapaamuotoisissa vastauksissa helposti saavutettavien lähimetsien säilyttäminen on keskeisellä sijalla. Pölyttäjähyönteisten suosimista kaupungin viheralueiden hoidossa pitää tärkeänä yli 40 % vastaajista. Vesien tilan parantamista mm. roskaamista vähentämällä haluaa kaksi kolmasosaa.
Vastausten pohjalta laaditussa ympäristöohjelmassa näitä mielipiteitä on pitkälti otettu huomioon – hyvä niin. Ohjelmaa toteutetaan kaupungin talousarviota laadittaessa, ja sen toteutumista seurataan vuosittain, kertoo Lindström mielipidekirjoituksessaan. Olisipa todella niin! Kaupunginhallituksen käsittelyssä olevassa talousarviossa esittää kuitenkin johtava virkamies, että suunniteltuja toimenpiteitä karsitaan. Painaako siis virkamiehen sana enemmän kuin kaupunkilaisten mielipiteet? Onko ympäristöohjelma vain kauniisti muotoiltu pala paperia, joka ei saa häiritä päätöksentekoa. Näin näyttää käyvän ainakin kaavoitusratkaisuissa. Lähimetsiä, joita kaupunkilaiset pitivät tärkeinä, kaavoitetaan kaupan ja kaupallisen yrityksen käyttöön. Rantojen virkistysarvojakaan ei käytännössä pidetä tärkeinä, vaikka ne erityisesti mainitaan Kaupunkistrategia 2022:ssa kärkihankkeena.
On toki hyvä, että Turun Seudun Energia – lähinnä Turun poliittisten päätösten ansiosta – pyrkii siirtymään uusiutuvan energian käyttöön, mutta oliko pakko toteuttaa melua ja pölyä tuottava energiaparkki parhaalle teollisuusalueelle, jota olisi voitu käyttää vähemmän häiriöitä tuottavalla tavalla? Ja onko pahanhajuinen myrkyllinen asfalteeni paras tai ainoa lisäaine, jolla energiapuun poltto onnistuu? Onko meillä yleensäkin liian vähän keinoja ympäristöhaittojen kurissapitoon?
Jotkut päättäjät vierastavat Hinku-hanketta, jolla hiilipäästöjä on saatu rajattua lukuisissa kunnissa ja samalla saatu säästöjä energiankustannuksiin. Jan Lindström uskoo, että pystymme omin neuvoin parempaan. Naantalin päättäjistä valitettavasti vain harvat olivat paikalla, kun Hinku-hankkeeseen liittyneiden kuntien edustajat esittelivät saatuja kokemuksia. Epäluulot hanketta kohtaan kyllä karisivat paikalla olleilta. Parhaat päätökset syntyvät yleensä kun otetaan oppia muiden kokemuksista. Naantali on hyvä paikka asua, mutta siitä voidaan tehdä vielä parempi, jos tahtoa riittää.
Jarkko Kanerva, kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Naantali
