Kaarinan kaupunki tavoittelee 5 prosentin vähennystä henkilöstön sairauspoissaoloihin. Tavoitteeseen pyritään muun muassa työhyvinvoinnin parantamisella ja korvaavan työn toimintamallilla.
KAARINA. Kaarinan kaupunki on ottanut tänä syksynä käyttöön korvaavan työn toimintamallin, jonka tarkoitus on vähentää sairauspoissaoloja.
– Tätä tehdään hyvässä yhteistyössä työterveyden kanssa. Malli hyväksyttiin kesäkuussa ja nyt syksyllä toimintaa vasta käynnistellään, eli tässä vaiheessa ei vielä voi puhua eurosäästöistä, mutta niitäkin on varmasti tulossa, uskoo henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala.
Tähän mennessä mallia ollaan sovellettu kahdessa tapauksessa, joissa molemmissa työntekijät ovat tehneet omaa työtään kevennettynä. Kolmas tapaus on nyt käsittelyssä.
– Työpäivät ovat sujuneet hyvin, kun joukosta on poistettu ne työtehtävät, joita ei ole terveyssyistä pystynyt tekemään, Hanhiala kertoo.
Yksi esimerkki on varhaiskasvatuspuolelta, jossa perhepäivätyöntekijä ei pystynyt työskentelemään yksin kotonaan neljän lapsen kanssa, mutta hänelle löytyi päiväkodista sellainen työ, jota hän pystyy tekemään osana työyhteisöä.
20 000 sairaspäivää vuodessa
Hallintojohtaja Päivi Antolan mukaan Kaarinan kaupungin työntekijöillä on yhteensä 20 000 sairaspäivää vuodessa, mikä tarkoittaa keskimäärin 15 päivää per työntekijä. Noista päivistä haetaan nyt 5 prosentin säästöä.
Korvaavan työn toimintamallin lisäksi panostetaan liikuntaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.
– Kuntokoulun ja uimahallin käyttö on ollut nyt muutaman vuoden maksullista henkilöstölle. Ensi vuoden alusta se muuttuu taas maksuttomaksi, Antola kertoo.
Vaikka sairaspäivien määrät ovat korkeita suhteessa yksityiseen puoleen, kuntakonsernien joukossa Kaarinan tilanne on valtakunnan keskitasoa. Työterveyslaitoksen teettämien selvitysten mukaan pitkässä juoksussa valtakunnallinen suunta on ollut parempaan päin. Eniten sairaslomilla ovat kodinhoitajat, lähihoitajat, koulunkäyntiavustajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset; vähiten johtajat, erityisasiantuntijat, lääkärit ja opettajat.
Kaarinassa tehdään kahden vuoden välein henkilöstön työhyvinvointikysely. Seuraava tehdään ensi keväänä, ja sen pohjalta suunnitellaan seuraavia askelia työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Poliitikoilla vaikutus ilmapiiriin
Kaarinan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Matti Alander, on ollut mukana Kaarinan kaupungin päätöksenteossa 30 vuotta.
– Kun tulin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, luottamusmiehet kävivät täällä virkamiesten kimppuun ja työilmapiiri oli nolla. Se oli ensimmäinen tavoitteeni, että työilmapiiri paranee. Nyt tilanne on kohtuullisen hyvä, mutta vähän se vanha taas nostaa päätään sieltä. Sehän ei ole kenenkään etu että täällä keskenään riidellään, hän sanoo.
Esimerkiksi ensi vuoden budjettia varten selvitetyt sopeutustoimet ovat aiheuttaneet eripuraa. Erityisesti koulutyötä koskevat sopeutusehdotukset ovat saaneet Alanderin mukaan ihmiset vihaisiksi säästöjä suunnitelleille työntekijöille.
– Me olemme tilanneet heiltä listan siitä, mistä voi säästää ja sitten me poliitikot päätämme, mitkä niistä toimenpiteistä toteutetaan. Ei kukaan täällä ehdoin tahdoin halua heikentää palveluja, hän muistuttaa.
Itse Alander on erittäin tyytyväinen virkamiesten työhön, eikä halua enää joutua siihen tilanteeseen, jossa kunta oli 90-luvun puolivälissä taantuman aikaan.
– Silloin pelastettiin kokonaan uppoavaa laivaa. Sitä pyritään nyt välttämään, ettei jouduta enää samaan tilanteeseen. Silloin jouduttiin irtisanomaan 56 ihmistä 1000 ihmisen organisaatiosta, eli yli 5 prosenttia. Ja ne oli nuoria ihmisiä. Nyt meillä on hyvä tilanne, sillä lähivuosina 20 prosenttia meidän henkilöstöstä jää eläkkeelle, joten tarvittaessa henkilöstöä voi vähentää kivuttomammin, hän toteaa.
Janica Vilen
