Caruna ja Telia tekee historiaa yhteistyöhankkeellaan: Sähkö- ja valokuituverkkojen yhteisrakentamista ei ole aiemmin tehty tässä laajuudessa.Kahden rakennusurakan yhdistäminen tarkoittaa asukkaille vähemmän katutöiden aiheuttamia häiriöitä ja samalla rakentamisen ympäristövaikutukset ovat aiempaa pienemmät.
ASUMINEN. Carunan ja Telian aloittama yhteistyö parantaa valokuidun saatavuutta erityisesti pientaloalueilla. Yhteistyöhankkeen pilottikuntina toimivat Raisio ja Rusko, jossa työt alkavat syyskuun aikana.
– Maakaapeloinnin ja valokuituverkon yhteisrakentaminen alkaa ensin Raisiossa Tahvion, Vähä-Pirilän ja Paikkarin alueilla sekä Ruskolla Vahdon kunnanosassa, avoimen kuidun liiketoimintajohtaja Sanna Mutka Teliasta kertoo.
– Työt ovat näkyneet asiakkaille jo hyvän aikaa, sillä suunnittelua on näillä alueilla tehty asiakkaiden tilausten mukaan. Ajatuksena on se, että aina kun yhteisrakentamiskohteita aletaan suunnitella, haetaan tarpeeksi asiakkaita alueelta mukaan hankkeeseen, Mutka lisää.
Sähkönjakeluyhtiö on varannut investointirahaa 5–10 miljoonaa euroa sähköverkkojen osalta seuraavalle parille hankevuodelle.
– Tuona aikana yli 5 000 Carunan asiakkaalle Lounais-Suomen alueella tulee mahdollisuus liittyä yhdistettyyn sähkö- ja valokuituverkkoon. Määrällisesti se tarkoittaa 500–600 kilometriä verkkoa, sähköverkkojohtaja Kosti Rautiainen Carunasta toteaa.
Seuraavan viiden vuoden aikana puhutaan jo 3 000 – 3 500 kilometristä verkkoa, joka tavoittaisi 30 000 – 40 000 lounaissuomalaista asiakasta.
– Kaikkiaan rakennamme kuitua 2 500 kilometriä ja maakaapelia 3 000 kilometriä vuodessa. Vaikka volyymi on noin kova, niin tämä on aidosti ensimmäinen yhteishanke, jota suunnitellaan kaikkien osapuolten kanssa yhdessä, Eltel Networks Oy:n toimitusjohtaja Juha Luusua kommentoi.
Kuitua pientaloalueille
Telian ja Carunan edustajat näkevät yhteistyön merkittävänä. Pientalojen kiinteistä laajakaistaliittymistä vain noin seitsemän prosenttia on tähän mennessä toteutettu kokonaan valokuidulla kotiin asti. Yhteistyö parantaa valokuidun saatavuutta erityisesti vanhemmilla pientaloalueilla.
– Nämä on hankkeita, joihin ei olisi tarjottu valokuitua ilman yhteistyötä. Osaan ehkä olisi tullut yksittäisiä valokuitukohteita, mutta ei näin laajassa mittakaavassa, Mutka sanoo.
Kyseessä on pitkän aikavälin hanke, joka alkoi kuluvan vuoden alussa ja jatkuu suunnitelmallisesti vuosia.
– Aloitamme Raisiosta ja Ruskolta ja laajennamme siitä sitten eteenpäin, Mutka kertoo.
– Tätä voi kutsua Raision ja Ruskon malliksi, jota viemme esimerkkinä muille alueille, komppaa Rautiainen.
Vuosien työ kantaa hedelmää
Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen on hyvillään yhteisrakentamishankkeesta. Kaupunki on työskennellyt jo vuosia sen eteen, että tieto rakennusurakoista kulkisi eri osapuolien välillä tehokkaasti ja työt hoituisivat mahdollisimman samanaikaisesti.
– Kaupunki kutsuu kolmisen kertaa vuodessa infrarakentajat; kuitu-, sähköverkko- ja muut rakentajat yhteisiin tilaisuuksiin, jotta sillä samalla rakentamiskierroksella kaikki tahot voisivat saneerata omia verkkojaan tai tehdä uutta, toteaa kaupunginjohtaja.
– On selvä juttu, ettei se ole kenenkään etujen mukaista, että asfaltti on muutaman kuukauden välein auki. Siksi yhteisrakentaminen on erittäin perusteltua ja tervetullutta, Korhonen jatkaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian tavoitteena on nostaa Suomi digitalisaation kärkimaaksi – vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä.
– Raisiossa laajakaistan saatavuus on jo nyt yli koko Suomen keskiarvon, neuvotteleva virkamies Katariina Vuorela Liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
