NAANTALI. Jaana Jaatinen kertoo keskiviikkona 11. syyskuuta kello 18 Naantalin museossa projektistaan, jossa hän tekee kopiota Huittisten alttariliinasta, joka on kirjottu Naantalin luostarissa 1400-luvun lopulla. Nykyisin se on nähtävillä Kansallismuseon katolisessa kirkkosalissa. Jaatinen kertoo illan aikana alttariliinasta, sen historiasta ja kirjontatekniikasta sekä birgittalaissisarten käsitöistä yleensäkin.
– Tekstiili kuvaa Neitsyt Marian elämää ja on tehty kulta- ja silkkikirjonnalla, jota olen harrastanut ja opiskellut pitkään, kertoo Jaatinen.
Alttariliina koostuu 14 pylväillä ja kaarilla rajatusta kuvasta, joista ensimmäinen esittää Birgittaa ja hänen tytärtään Katariinaa, viimeisessä kuvataan kaksi miespuolista pyhää. Loput 12 kuvaa kertovat Neitsyt Marian elämästä. Alttarinreunusvaate on 217 cm pitkä ja 16,5/17 cm korkea. Tekstiili on säilynyt suhteellisen hyväkuntoisena, mutta tarkemmin tutkittuna siinä on myös paljon kulumia, korjauksia ja tekstiilien luonteeseen kuuluvia muutoksia.
Kun Jaatinen saa kopionsa valmiiksi, hän lahjoittaa sen sellaisenaan tai sopivaan tekstiiliin sijoitettuna johonkin myöhemmin valittavaan julkiseen tilaan. Kuvat kirjotaan yksi kerrallaan ja yhdistetään sen jälkeen pylväillä ja kaarilla yhtenäiseksi työksi alkuperäisen alttariliinan mukaisesti.
Projekti on merkittävä teko kulttuurisen perintömme ylläpitämiseksi ja elävöittämiseksi.
– Ensisijaisena motiivinani on intohimo kirjontaan ja sen mahdollisuuksiin sekä korumaisen kauniin alttariliinan herättämä kiinnostus ja innostus. Alttariliina on pieni pala naisten historiaa; naisten työ maailman ja kirkkojen kaunistamiseksi on luonteensa vuoksi pitkälti hävinnyt. Esimerkiksi katolisessa kirkkosalissa tämä lienee ainut säilynyt/esillä oleva naisten työ, Jaatinen kertoo.
Suomessa kirjontatöitä on säilynyt joitakin, mutta kokonaisen tarinan kertova tekstiili on harvinainen. Maailmanlaajuisestikin säilyneiden kirjontatöiden joukossa alttariliina on erityinen taidonnäyte. Kuvasto noudattaa katolista perinnettä, mutta tekee sen omaperäisesti ja osin kansanomaisesti. Bysantin ja Venäjän kirjontapajoissa malleja piirsivät taitavat ikonimaalarit. Birgittalaistöissä mallina ovat oletettavasti toimineet käsikirjoituksista löytyneet kuvat, joita ilmeisesti kukin kirjoja on vielä muokannut ja varioinut melko vapaasti.
