Ensi lauantaina kuusikymmenvuotisjuhlakonsertissaan Turun Logomossa esiintyvä Tuula Amberla on suomalaisen indie-iskelmän ja -rockin Grand Old Lady.
MUSIIKKI. Istuudumme kirjastonhoitaja Tuula Amberlan kanssa hänen työmaallaan nuortenosaston sohvalle ja takanamme oleva levyhylly vie keskustelun oivasti muusikko Tuula Amberlaan.
Vieressäni istuu yksi 35 vuoden takaisista teinipojan ihastuksistani. Kaksi muuta olivat Nena sekä Joan Jett. Joan Jett edusti teinipojalle rockia, Nena viattomuutta ja Tuula Amberla läpimurtohittinsä ”Lulu” myötä salaperäisyyttä ja mystisyyttä.
Kerroin tämän tulevana perjantaina 60-vuotispäiviään juhlivalle Amberlalle.
– Voi että, oikeastiko on näin, Amberla kysyy ja pieni liikutus on havaittavissa hänen olemuksessaan.
– En ole osannut ajatella artistiuraani tuolta kantilta lainkaan, hän nauraa ja myöntää, että hänen salainen rakkautensa teininä oli Alice Cooper. Heavyrockin pahiksen kuvia oli nuoren Amberlan huoneen seinät täyteen.
– Joka ilta annoin jokaiselle Cooperin kuvalle hyvänyön suudelman, hän paljastaa.
Olemme tasoissa. Tai no, makuni oli huomattavasti parempi, mutta niistä asioista ei voi kiistellä.
Tähti vessaharja kädessään
Amberlalle rakettimainen nousu suomipopin ykkösnimeksi vuonna 1984 ilmestyneen läpimurtohittinsä nimeä kantaneen platinaa myyneen albumin jälkeen tuli jonkinasteisena yllätyksenä, vaikka hän myöntääkin, että kappaleen säveltäjä Jukka Alihanka näki kappaleessa jo tekovaiheessa suurta potentiaalia. Moni laulaja oli kieltäytynyt biisin laulamisesta ennen Amberlaa, jonka tulkinta jazzahtavassa kappaleessa jää historiaan. Jopa Aku Ankka on laulanut Lulua kylvyssä sivuillaan.
– Kappaleen yksi kulmakivistä on myös Veijo Mäki, joka oli merkitty levyn miksaajaksi. Pidän itse häntä kuitenkin yhtenä tuottajista, Amberla painottaa.
– Muistan, kun Lulu nousi listoille, että olin tuolloin kesätöissä Ruissalossa siivoojana parhaan ystävättäreni kanssa. Yhtenä päivänä turistiryhmä tuli luokseni kun olin työn touhussa vessaharja kourassa ja kysyi, olenko todellakin ”se” Tuula Amberla, joka laulaa Lulun. Olinhan minä se, siivoja-laulaja Tuula Amberla.
Muusikon uralle ”vahingossa”
Laulajanurastaan Tuulalla on kiittäminen veljeään Kai Amberlaa.
– Muistan, kuinka parin au pair -vuoden jälkeen asuin parikymppisenä jonkin aikaa kotona Turun Suikkilassa rivitaloasunnossa. Yhtenä päivänä velipoika koputti oveeni ja kysyi, lähtisinkö kokeilemaan laulamista uuteen bändiin, jonka he olivat kavereidensa kanssa perustaneet.
Bändi tunnetaan sittemmin ”Liikkuvat Lapset”-nimellä.
– Siihen aikaan bändien keulahahmot olivat yleensä miehiä ja veljeni bändi halusi tehdä poikkeuksen.
Tuula otti ja meni treeneihin, mutta ensimmäiset treenit kertoivat, kuinka ujosta laulajakokelaasta oli kyse.
– Otin mikrofonin, pitkän piuhan, menin vessaan ja suljin oven takanani ennen kuin päästin mikrofoniin ääntäkään, Amberla muistelee.
– Lauloin vessassa ja kun palasin treenikämppään, pojat sanoivat, että joo, jatketaan vain. Paikka on sinun.
– Opiskelin tuolloin kirjallisuutta Turun Yliopistossa. Kun sitten Lulu ponnahti pinnalle, opintoihin tuli jostain kumman syystä taukoa, mutta olen ne saanut sitten myöhemmin valmiiksi.
Amberla on toiminut viimeiset viisi vuotta Uudenkaupungin kirjastossa kirjastonhoitajana. Sitä ennen seitsemän vuotta Laitilan kirjastossa.
Äitiys ajoi uran edelle
Tuula Amberla tunnetaan sanojen vahvana tulkitsijana ja hän myöntääkin, että hän on hylännyt lukuisia sanoituksia.
– Jos en pääse sanojen sisältöön sisälle, niin en silloin myöskään halua sanoituksia laulaa, hän myöntää.
Amberlan muusikonurassa on ollut enemmän ja vähemmän hiljaiseloa yhdeksänkymmentäluvun alun jälkeen aina viime vuoteen asti, jolloin julkaistiin paljon kiitosta ja suosiota saanut single ja musiikkivideo ”Anna äiti puhaltaa” sekä tänä vuonna ilmestynyt ”Poljen pimeään”.
– Musiikillinen tauko on ollut oma valintani. Adoptoin kolme lasta ja koin, että haluan olla läsnä lasteni arjessa muutenkin kuin kuljettamalla heitä aamuisin päiväkotiin, hän toteaa.
– Monia musiikillisia juttuja jäi varmasti tekemättä tämän valinnan myötä, mutta toisin en tekisi näin jälkikäteen ajateltunakaan, Amberla sanoo vakavoituen.
– Musiikki on ollut silti aina, ja on edelleen kaikkea minussa. Tapa ajatella, miettiä ja tutkia maailmaa.
Musiikin Grand Old Ladyksi tunnustautuva Amberla kertoo, kuinka työskentely kirjastossa ja lasten satutuntien vetäjänä on opettanut paljon esiintymisestä yleisölle.
– Lapset ja aikuiset ovat loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia. Heidät ottaakseen on kerrottava tarina ja oltava läsnä siinä hetkessä, Amberla paljastaa.
Rainer Tähtinen
