Hollantilaisen kauppalaiva Vrouw Marian hylyn löytymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Toukokuun viimeisellä viikolla hylylle sukellettiin jälleen. Tavoitteena on luoda kolmiulotteinen malli, jotta hylkyä voi tarkastella yksityiskohtaisesti myös pinnalta käsin.
PARAINEN. Saaristomeren lounaisosassa, Paraisten kaupunkiin kuuluvan Nauvon Trunsjön kylän vesialueella merenpohjassa lepäävästä Vrouw Maria -hylystä valmistetaan 3D-mallinnos.
Hollantilainen kauppalaiva Vrouw Maria oli matkalla Amsterdamista Pietariin syksyllä 1771 mukanaan monipuolinen tavaralasti. Eksyttyään Saaristomerelle se sai pohjakosketuksen, alkoi vuotaa ja lopulta upposi vieden mukanaan muun muassa Katariina Suuren tilaamia taideaarteita.
Merihistorioitsija Christian Ahlström löysi jo 1970-luvulla arkistoista tietoa laivan haaksirikosta ja pelastustoimista. Laivan hylkyä etsittiin useampaan otteeseen, kunnes kaksikymmentä vuotta sitten Pro Vrouw Maria ry Rauno Koivusaaren johdolla paikansi hylyn, joka tunnistettiin Vrouw Mariaksi.
Hylyn löytyminen johti vedenalaisen kulttuuriperintömme suojelun ja dokumentoinnin kehittymiseen, samoin kuin lainsäädännön tarkistamiseen. Vrouw Marian löytymisen myötä vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta on tullut aikaisempaa vahvemmin sukeltajayhteisön ja Museoviraston yhteinen, yhdessä edistettävä intressi. Hylyn löytyminen on ollut myös merkittävä virstanpylväs meriarkeologian tutkimusalan kehittymiselle Suomessa.
Kolmiulotteinen malli tekeillä
Hylyn esittely vuonna 2012 huipentui hylyn virtuaalisimulaatioesitykseen Suomen merimuseon näyttelyssä Mereen menetetyt, uudelleen löydetyt. Aalto-yliopiston medialaboratorion ja Museoviraston tekemän simulaation avulla yleisö pääsi tutkimaan hankalasti saavutettavaa aarrelaivaa hyvin elävästi. Vrouw Maria -simulaatio oli tuolloin täysin uusi tapa visualisoida vedenalaista maailmaa ja tehdä sitä saavutettavaksi.
Vedenalaisen kulttuuriperinnön esittelytekniikat kehittyvät nopeasti. Tällä hetkellä hylkyjä esitellään kolmiulotteisina kuvarealistisina malleina verkossa. Museovirastossa tavoitellaan nyt myös Vrouw Marian esittämistä tällaisena fotogrammetrisena mallina. Tätä tarkoitusta varten hylylle tehtiin tarkastus- ja kuvausmatka toukokuun viimeisellä viikolla. Matka tehdään yhteistyössä Badewanne-sukellusryhmän vapaaehtoisten sukeltajien kanssa. He ovat erittäin kokeneita Itämeren hylkyjen dokumentoijia. Joukossa on mukana mm. Roope Flinkman, joka on kirjoittanut myös kirjan Vrouw Maria, viimeinen matka.
Hylyllä on salaisuutensa
Vrouw Marian hylkyä on tutkittu useasti kahdenkymmenen vuoden aikana. EU-rahoitteinen kansainvälinen hanke Monitoring of Shipwreck Sites (MoSS) vuosina 2001–2004 lisäsi ymmärrystä hylyn nykykunnosta ja vesiympäristöstä, johon se on sopeutunut. Hylystä tehtiin tuolloin sukeltajien mittausten perusteella ensimmäinen yksinkertainen kolmiulotteinen rautalankamalli.
Toinen isompi tutkimushanke oli nimeltään Vrouw Maria veden alla. Se oli kansallinen tutkimus, jonka tähtäimessä oli hylyn esittely ja lastin analysoiminen. Lastiruumasta otettiin näytteitä, joista löytyi mm. kankaiden värjäykseen tarkoitettua indigoa, kahvipapuja ja tupakkaa. Näitä tutkimustuloksia käsitellään FM Riikka Alvikin tulevassa väitöstutkimuksessa Helsingin yliopistossa.
Itämeri on poikkeuksellinen vanhojen puulaivojen säilyttäjä, mutta Itämeressäkään mikään ei toki säily ikuisesti. Vrouw Mariassa ei ole tehty varsinaisia arkeologisia kaivaustutkimuksia. On siis edelleen osin arvoitus, mitä kaikkea sen ruumaan lastattiin syksyllä 1771 sen purjehtiessa viimeiselle matkalleen.
TSS
