MIELIPIDE. Suomessa on maailman alhaisin erityisnuorten työllisyysaste. Meillä vain kaksi prosenttia erityistä tukea tarvitsevista nuorista on mukana työelämässä. Valtaosa ohjataan eläkkeelle heti täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Tämä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kansantaloudellisen hyvinvoinnin näkökulmista kestämätöntä.
Teema on minulle tuttu, sillä olen ollut ideoimassa ja toteuttamassa Laitilan Nuorisovertsaan ja Valmet Automotiven yhteistyössä kehittämää Nuorten Reitti-hanketta, joka tukee erityistä tukea tarvitsevia nuoria työelämään. Hankkeessa nuori työskentelee ensin nuorisovertaan paja-jaksolla, josta sitten siirtyy harjoitteluun autotehtaalle. Onnistuneen harjoittelun lopuksi nuori siirtyy vakituiseen työsuhteeseen autonrakentajaksi. Hankkeen kautta jo useampi nuori on päässyt työelämään ja välttänyt eläkeputken. Tämä tukee suoraan nuorten hyvinvointia, ja auttaa heitä pääsemään takaisin osaksi yhteiskuntaa.
Hankkeen tarkoituksena on löytää kestävä konsepti, jota voidaan hyödyntää myös hankkeen loputtua.
Suomen työikäisistä (15–64) henkilöistä vammaisia on arvioilta noin 511 000 mikä on noin 15 prosenttia koko väestöryhmästä. Nuorten alle 29-vuotiden osalta tästä ryhmästä vain 2 prosenttia on mukana työelämässä.
Voiko eduskunta lainsäätäjänä tehdä mitään tukeakseen nuoria työllistymään? Kyllä voi. EU-maista ainakin Saksassa on kokeiltu mallia, jossa lainsäädännöllä turvataan erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä. Työnantajat saavat tukea siihen, että he palkkaavat erityisnuoren töihin tai vaihtoehtoisesti työnantaja voi maksaa nuoren työllistymistä tukevaan rahastoon maksun, jonka avulla sopivaa työpaikkaa haetaan muualta. Suomen työllisyysasteen nostamista 80 prosenttiin on pidetty mahdottomana, mutta se voisi olla helposti toteutettavissa, kunhan antaisimme kaikille nuorille Suomessa mahdollisuuden olla tuottavassa työssä ja osallisena omassa yhteisössä.
Jan Vuorenlaakso, Vihreät
Kansanedustajaehdokas
