Vanhalta kirkonpaikalla, Ravattulan Ristimäellä on tutkittu toista kymmentä hautaa, joista on löytynyt naisille kuuluneiden vaatekappaleiden jäänteitä. Ristiretkiaikaa henkivistä tekstiilitilkuista koitetaan nyt muodostaa käsitystä rautakauden ja keskiajan välivaiheen pukeutumistyylistä.
HISTORIA. Tutkijat ja käsityöläiset ovat mielenkiintoisen yhteisen projektin edessä: Ravattulan muinaispukuhankkeessa työskentelevät tiiviissä yhteistyössä eri tieteen- ja taiteenaloja edustavat asiantuntijat.
Pukuhanketta johtaa tekstiili- ja muinaistekniikan artesaani Sue Salminen osana Rasekossa suorittamaansa käsityömestarin tutkintoa.
– Viime vuoden lopulla alkanut pukuhanke on kokenut jos jonkinlaista käännettä. Parhaillaan käynnissä olevassa mittavassa tutkimus- ja selvittelyvaiheessa nousee esiin kysymyksiä puvusta ja sen edustamasta kulttuurisesta vaiheesta maassamme, hän kertoo.
Tutkimusvaihe tuo edetessään jatkuvasti lisää tutkittavaa ja kokeiltavaa. Varsinaisia puvunosia on valmistumassa vasta myöhemmin. Lisäksi nahkajalkineiden osalta on tehty valmistelevia töitä.
– Ristiretkiaikaan on nähty todella vaivaa kauniiden nauhalankojen valmistamiseen. Alkuperäinen mekkokangas on kudottu tiheästi hyvin ohuella ja sileällä hyvälaatuisella langalla, Salminen sanoo.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että värit ovat olleet hyvin tärkeässä roolissa rautakauden ja keskiajan välivaiheen pukeutumisessa. Pukurekonstruktioon tulee esimerkiksi sininen viitta ja punaiset sukat alkuperäisten haudasta löytyneiden tekstiilijäänteiden mukaisesti.
Katsaus ristiretkiajan muotiin
Muinaispukuhanke perustuu yhdestä haudasta, hauta numero 41:stä, löytyneisiin harvinaisen hyvin säilyneisiin kangaskappaleisiin. Osa tekstiileistä on villatoimikasta, jonka kuvio muodostuu kahden erivärisen tai -sävyisen loimi- ja kudelangan vuorottelusta. Tästä kankaasta on ommeltu useasta kaistaleesta koottu, mekoksi nimetty vaate.
Hauta-aineiston arkeologisen tutkimuksen on tehnyt arkeologi Jaana Riikonen Turun museokeskuksen konservointilaboratoriossa.
– Villamekon alla pidettäväksi tehdään pellavainen aluspaita, jonka jäänteitä löytyi helmikuussa tehdyissä tutkimuksissa tästäkin haudasta. Viime marraskuussa pukuhankkeen julkistamisen aikaan pellavapaidan olemassaolosta ei ollut vielä varmuutta, mutta nyt on! Riikonen toteaa.
Tekstiilitutkija–arkeologi Heini Kirjavainen on valmistanut tekstiilien kuitututkimuksen, jonka perusteella on jo aloitettu mallilankojen kehruu. Puku tullaan pääosin valmistamaan ahvenanmaanlampaan villasta, joka parhaiten vastaa alkuperäisten tekstiilien villalaatua.
Lankanäytteitä ovat värjänneet Mynämäellä muinaisteniikkaa opiskelevat Janita Palomäki ja Annina Rokka:
– Olemme tehneet koevärjäyksiä Ahvenanmaanlampaan villasta kehrätyille langoille kotimaisella kasvipohjaisella morsinkojauheella ja krapilla, he kertovat.
Merkittävä hanke
Suomessa on tehty vajaan sadan vuoden aikana seitsemän muinaispukua, joiden pohjana ovat olleet sekä länsi- että itäsuomalaiset arkeologiset hautalöydöt. Kaikki puvut ajoittuvat rautakauden lopulle viikinki- tai ristiretkiaikaan, 1000–1200-luvuille. Varsinais-Suomessa viikinkiajan muotia edustaa 1000-luvun alkuun ajoittuva Kaarinan puku, ristiretkiaikaa 1100-luvulle ajoittuvat Maskun ja Perniön puvut.
Uuden muinaispuvun valmistamista tukee Suomen muinaistutkimuksen tuki ry, ja se liittyy osana laajempaa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen koordinoimaa Ravattulan Ristimäki -tutkimushanketta.
Paikkaa on tutkinut vuosina 2010–2016 Turun yliopiston arkeologian oppiaine arkeologi Juha Ruohosen johdolla sekä yliopiston että eri säätiöiden apurahojen ja yksityisiltä tahoilta saatujen rahoituksen voimin. Kaivauksissa kootun aineiston monitieteistä analysointia tukee vuosina 2017–2019 Alfred Kordelinin säätiö.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Haussa vanhoja valokuvia Ravattulasta
Tutkimushankkeessa tarkastellaan monen muun asian ohella myös Ravattulan alueen pitkän aikavälin muutoksia niin kylän maankäytössä, kulkuväylissä, rakennuskannassa, väestössä kuin elinkeinoissakin. Tätä tietoa voidaan viimeisen sadan vuoden ajalta koota myös valokuvista. Kuva-aineiston kokoamisessa kaivataankin nyt yksityishenkilöiden apua!
Yhteydenotot pyydetään joko Ravattulan Ristimäen tutkimukset -Facebook-sivun kautta yksityisviestinä tai sähköpostitse: ravattula[at]smtt.fi
