Tapaus Afterdawnin ensi-ilta koittaa perjantaina 5. huhtikuuta, jolloin kuolleet kummittelevat hyytävässä tuonpuoleisessa, komedian keinoin.
TEATTERI. Nutturlan Makasiiniteatterin ja Raisio-Opiston nuoret esittävät Nousiaisten työväentalolla älyvapaan kauhukomedian, Tapaus Afterdawnin.
Tarina sijoittuu 60-luvun loppupuolelle, Meedio Lydia Afterdawn asuu vanhassa kartanossa Mystic-nimisessä kaupungissa. Asiakkaita käy ennustamisissa, tarot-luvuissa sekä erityisesti intensiivisissä spiritistisissä istunnoissa. Onko kuitenkin niin, että rouva Afterdawn on vain ovela ja huikaisevan itsekeskeinen huijari, jolla ei ole aavistustakaan tuonpuoleisen todellisesta olemuksesta?
16-henkisessä, 12–21-vuotiaiden, ryhmässä on sekä ensikertalaisia että jo vuosia näytelleitä nuoria.
Heittäytyviä nuoria
Ohjaaja Riia Bergring on iloinen innokkaasta ja monipuolisesta ryhmästä.
– Nuoret ovat alusta asti olleet innoissaan kaikessa mukana. Olemme suunnitelleet yhdessä lavastusta, julistetta ja käytiin porukalla pukuvarastossa. Joskus innokkuus saattaa muuttua pieneksi sähläämiseksi, mutta nuorten todellinen motivaatio pelastaa tilanteen, ohjaaja Bergring hehkuttaa ryhmäänsä.
Näytelmä on tälle ryhmälle juuri oikea, koska rooleja paljon erilaisia, kuten on myös näyttelijöitä.
– Näytelmä ei ole realistinen, joten nuoret saavat tosiaan heittäytyä. Silti mukana on paljon dialogia, joka vaatii keskittymistä. Tarkoitus on myös oppia olemaan lavalla mahdollisimman luonteva, sanoo Bergring.
Ensi-illan lähestyessä pieni paniikki nousee niin ohjaajaan kuin näyttelijöihin, mutta Bergring uskoo, että viimeisetkin ongelmakohdat loksahtavat paikoilleen viimeistään loppumetreillä.
Uutta ja jännittävää roolityöskentelyä
Näyttelijät Pihla Laamanen, 16, Emilia Rakkolainen, 17, ja Emma Peltola, 13, ovat innoissaan lähenevästä esityskaudesta, mutta lisäjännitystä tuo näytelmän kirjoittajan Saija Viljasen saapuminen ensi-iltaan.
– Se jännittää ja luo paineita, mutta oikeastaan aika siistiä, sanoo nimiroolissa loistava Rakkolainen.
– Enemmän se kuitenkin motivoi. Kun on itsevarma, ei ole turhia paineita, vastaa itsekin kirjoittamisesta kiinnostunut Peltola.
Sekä Laamanen että Rakkolainen ovat olleet teatterissa mukana ennenkin, mutta Peltolalle tämä on ensimmäinen näytelmä.
– Aluksi vähän jännitti, pääsenkö sisään näin yhtenäiseen porukkaan. Melkein heti kuitenkin olin jo osa mahtavaa yhteisöä, iloitsee Peltola.
Tyttöjen roolit ovat kieroja ja valehtelevia, eikä niistä löydy paljon samaistumispintaa näyttelijöille.
– Ei kun hei! Lydia Afterdawn osaa olla hyvinkin dramaattinen, niin minäkin ehkä joskus, naurahtaa Rakkolainen.
Topi Kanerva