NOUSIAINEN. Nousiainen on pieni ja vireä maalaiskunta, joka on ollut viime vuonna valitettavan negatiivisen mediahuomion kohteena. Vesihuollon häiriötila alkaa kuitenkin olla taakse jäänyttä elämää – ainakin kunnan täysin uudistuneen johtavien viranhaltijoiden joukossa.
– Viime vuonna kunnan voimavarat olivat koetuksella, sitä ei voi kieltää. Suunta on nyt kuitenkin vahvasti eteen- ja ylöspäin, pohtii lokakuussa hallintojohtajana aloittanut Riikka Liljeroos.
26-vuotias Liljeroos on Osuuspankin talossa tällä hetkellä toimivassa kunnanvirastossa konkari. Hän nimittäin aloitti työnsä ”jo” viime vuoden lokakuussa. Samassa kuussa aloitti tekninen johtaja Jarmo Rauvola. Kunnanjohtaja Teemu Heinonen, sivistysjohtaja Pasi Isokangas ja rakennustarkastaja Pertti Grönholm aloittivat työnsä alkuvuodesta. Heinonen on 26-vuotiaana Suomen nuorin kunnanjohtaja – samoin Heinonen ja Liljeroos muodostavat Suomen nuorimman johtavissa kuntaviroissa työskentelevän johtokaksikon.
– Olemme saaneet valtavan avun omilta tiimeiltämme. Toimistosihteerit, hallintosihteerit ja kaikki muut kunnan työntekijät ovat olleet kullanarvoisia, kiittelee Heinonen.
Johtoryhmän kiitokset menevät myös vs. kunnanjohtajana vaikeina aikoina toimineelle kunnanhallituksen puheenjohtajalle Olli Sillanpäälle.
Investointivuodet
edessä
Nousiaisten tulevat vuodet ovat voimakasta investointia tulevaisuuteen. Henrikin yhtenäiskouluun on tarkoitus rakentaa uudisrakennuksena alakoulun osuus ja yläkoulu remontoidaan kuntoon. Vanha kunnantalo puretaan ja sen tilalle rakennetaan liikuntahalli. Purkutuomion on saanut myös Vappulan päiväkoti, ja uuden, mahdollisesti modulirakenteisen päiväkodin rakentamista kilpailutetaan parhaillaan.
– Kouluhanke on herättänyt kyläkouluissa jopa pelkoja siitä, että kyläkoulut lakkautettaisiin. Tämä pelko on tällä hetkellä turha, ja olenkin julistanut ”koulurauhan” ainakin neljäksi, viideksi vuodeksi eteenpäin. Paijulan ja Valpperin kyläkoulut toimivat nykyisellään vähintään tämän koulurauhan ajan, vakuuttaa sivistysjohtaja Pasi Isokangas.
Tilinpäätöksessä harmia aiheuttaa lähinnä alijäämä, joka oli noin 700 000 euroa.
– Alijäämä näyttää ikävältä, mutta siihen vaikuttavat kertaluonteiset, erittäin isot poistot. Pelkästään Vappulan päiväkodin ja kunnantalon alasajot näkyvät tilinpäätöksessä lähes 700 000 euron suuruisina, valottavat Heinonen ja Liljeroos tilannetta.
Nousiaisten kunnan vuosikate olikin viime vuonna 714 000 euroa plussan puolella.
Isot investoinnit aiheuttavat luonnollisesti velanottoa, mutta niillä uskotaan olevan positiivinen vaikutus kunnan elinvoimaisuuteen. Vasta valmistuneen viime vuoden tilinpäätöksen mukaan Nousiaisten kuntakonsernin lainamäärä on alhainen, noin 2 300 euroa asukasta kohti. Vastaavankokoisissa kunnissa Suomessa keskiarvo on lähes 4 300 euroa.
