MIELIPIDE. Näkee kaikesta, että Suomessa valmistaudutaan vaalitaistoon. Hallituspuolueet varautuvat tahoillaan, yrittävät hoitaa kaikki asiat valmiiksi ennen tulevia vaaleja. Minun mielestä he ovat unohtaneet, että maapalloa ja etenkään Suomea ei tehdä valmiiksi neljänvuoden jaksoissa, onneksi. Opposition puolella taas tehdään suurennuslasin avulla suunnitelmia siitä, mitä vaalien jälkeen on tarkeintä tehdä ja mitä edellisen hallituksen jäljiltä on pakko korjata.
Samaan aikaan hallitus, lähinnä pääministeri ei osaa päättää, missä menee soveltuvuuden raja, voiko hallituksen ministeri olla samaan aikaan naapurimaan pankissa vastuullisessa asemassa hallituksen jäsenen roolissa ja taas toisaalta yhtä aikaa tasavallan hallituksessa vastuullisena ministerinä. Väitän, että 80 prosenttia kansalaisista olisi sitä mieltä, että ei voi. Perusteluna pääministerillä on se että ministeri ei osallistu ko. aikana rahoitusasioiden käsittelyyn.
Aivan ihmeellinen perustelu. Kysyn vaan, minkälainen päätös hallitukselta on se, missä ei ole samalla päätöstä rahoituksesta. Esimerkkinä vain suunnitelmissa olevat tie-/ rautatieinfrat, SoTe-lakien mahdollinen hyväksyminen, tiedustelulakien tehostaminen ja voimaan saattaminen tai vaikkapa käsittelyssä olevat työttömyysrahojen lisäleikkurit. Jos näissä asioissa ei puhuta rahasta, missä sitten?
Tätä kirjoittaessani ulkona on kaunis auringonpaiste, ja tuntuu vähän syntiseltä ololta, kun on vaan sisällä ja odottelee hiihdon mm kisojen alkua. Niiden suhteen minulla on kovinkin positiivinen näkemys ja tunne. Kisat menee suomalaisilta yli odotusten. Mitaleita ”sataa” lähes joka päivä, jopa yllättävissäkin lajeissa. Nämä mitaliodotukset ovat yksilöllisiä ja vähän hyvää tuuriakin tarvitsevaa. Tämä kilpailu ei ole niin vakavaa, että kenenkään pitäisi siitä mielenrauhaansa menettää.
Suomihan on kilpailuyhteiskunta. Ei tarvitse kun katsoa telkkaria ja vähän selata niitä lähes 20 kanavaa, jotka ovat vapaasti katsottavissa. Sieltä tulee ruoka-aiheisia kilpailuja vähintään kolmelta-neljältä kanavalta. Lisäksi tulee muita kaiken maailman kilpailuja onnenpyörästä erilaisiin parin etsimis-/ löytämis kilpailuihin milloin studiossa, milloin jossain kaukomailla niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin ohjemia. Näitä kanavia on 10–12 kappaletta. Jäljelle jää yksi – kolme kanavaa, jossa puhutaan edes jonkinmoista asiaa ja asiatietoa. Tosin sekin on joissain tilanteissa kovinkin poliittisesti värittynyttä. Eli loppu kaneettina voi todeta, että laadukasta, puolueetonta katsottavaa ja kuultavaa on hyvin vähän jos ollenkaan, mielestäni.
Tälläisin haja-ajatuksin tällä kertaa. Hyvää kevään odotusta kaikille!
Seppo Laitinen, SDP
Paimio
