Yhdessä toimiminen on ollut aina lähellä Anna-Liisa Järvisen sydäntä. Niinpä hän on toiminut useissa paikallisissa yhdistyksissä ja luottamushenkilönä niin kaupungin kuin seurakunnankin luottamuselimissä.
PAIMIO. Vuoden 2018 Paimio-mitali ojennettiin Vistan koulussa 6. joulukuuta järjestetyssä itsenäisyyspäivän juhlassa paimiolaiselle Anna-Liisa Järviselle. Perinnetutkijana kunnostautunut Järvinen on kunnianosoituksesta hämillään.
– Aikaisempina vuosina mitalit on jaettu palkituille heidän henkilökohtaisista saavutuksistaan Paimion eteen. Minä olen projekteissani, olivat ne sitten näyttelyitä tai kirjallisia teoksia, tehnyt yhteistyötä muiden tahojen kanssa, Järvinen toteaa hämmästyneenä.
Paimio-mitalin myöntämisperusteiden mukaan Järvinen on tehnyt usean vuosikymmenen ajan töitä paikallisen perinnetietouden keräämiseksi ja julkaissut useita Paimio-aiheisia teoksia.
2000-luvun alussa Järvinen oli kokoamassa tietoja valtioneuvoston johtamalle Sotasurmat-hankkeelle Paimion, Sauvon ja Rymättylän pitäjien osalta. Samojen kuntien osalta hän keräsi noin kymmenen vuoden ajan tietoja myös Suomeen toisen maailmansodan aikana muuttaneista inkeriläisistä ja näiden vaiheista. Lisäksi hän on kerännyt aineistoja sotaorporekisteriin Paimion ja Sauvon kuntien osalta.
Tuoreipiin julkaisuihin kuuluvat viime vuonna ilmestyneet Siellä jossain – täällä kotona: paimiolaiset sodassa 1939–1945 sekä Paimionjokivarressa.
– Molemmista löytyy tekstejäni paimiolaisella paikallistietoudella ja -tarinoilla maustettuna. Paimionjokivarressa-teoksen julkaisin yhteistyössä Jorma Kallosen kanssa. Paimion sotaveteraanien tuki ry:n julkaisemaan sodan ajan kokemuksia kuvaavaan Siellä jossain – täällä kotona -teokseen kirjoitin sen sijaan paimiolaista kotirintamaa kuvaavia osuuksia, Järvinen kertoo.
Kuka?
Paimio-mitalin 2018 saaja on Rymättylässä syntynyt ja Sauvon kautta Paimioon asettunut Anna-Liisa Järvinen, 82, joka on kerännyt ja julkaissut merkittävän määrän paikallishistoriallista aineistoa niin kirjallisten teosten kuin näyttelyidenkin muodossa.
Palo kirjoittamiseen syttyi lapsuudessa
Rymättylässä syntynyt, myöhemmin Sauvossa ja Paimiossa asunut Anna-Liisa Järvinen teki elämänuransa Paimion ja Sauvon koulujen ruokahuollosta ja siivoustoiminnasta vastanneena henkilönä. Kiinnostus kirjoittamiseen syntyi jo lapsuudessa, perinteet ja historia sen sijaan tulivat mukaan oman suvun vaiheita tutkimalla.
– Päätin alle kouluikäisenä Rymättylän kauniissa luontomaisemissa, että minusta tulee toimittaja. Nuo toiveet kuitenkin murenivat oppikoulussa, jossa äidinkielenopettaja ilmoitti ettei minusta voi tulla ammattikirjoittajaa. Turussa sijainnut oppikoulu oli tietysti täynnä kaupunkilaisia, jotka eivät ymmärtäneet saaristomurteella kirjoittamastani aineesta mitään, muistelee Järvinen.
– Sukututkimustyön tuloksena julkaisin 1990-luvulla kaksi sukukirjaa, jonka jälkeen paikallishistoriaan liittyviä teoksia, erityisesti Paimion ja Sauvon osalta, on ilmestynyt enemmänkin, lisää Järvinen.
Järvisen mukaan myös sotaorpoudella oli oma vaikutuksensa omista juurista kiinnostumiseen.
– Maanviljelysperheen lapsena se laittoi mietteliääksi, kun jäin orvoksi ja äitikin joutui Paimion sairaalaan. Oikeastaan se oli enoni ansiota, että pääsin ylipäätään opiskelemaan oppikouluun, hän sanoo.
Lukuisia paikallishankkeita
Anna-Liisa Järvinen on ollut koostamassa myös lukuisia kulttuurihistoriallisia näyttelyitä, kuten Lotta Svärd -järjestön 90-vuotisjuhlavuoden näyttelyn vuonna 2011 sekä vuotta aiemmin V.J. Sukselaisen elämänuraa esitelleen näyttelyn Sukselaisen muistomerkin paljastustilaisuuteen.
Eri organisaatioissa Järvinen on lisäksi ollut toteuttamassa lukuisia erilaisia projekteja ja hankkeita, joista mainittakoon yhdessä Paimion kaupungin, Paimion seurakunnan, 4H-yhdistyksen ja Peimarin Ladun ja Polun kanssa vuosituhannen alussa toteutettu Minä pieni -ympäristökasvatushanke, jossa kestävän kehityksen hengessä Järvisen ideoima Keke Tähtisilmä on opettanut sadoille lapsille luontoarvoja ja kotiseututietoutta.
– Näiden yhteistyötahojen ansiosta sitä on saanut olla tekemässä monenlaista mielenkiintoista, Järvinen kiittelee.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
Taiteilija Raili Mikkosen suunnittelemassa yksisivuisessa Paimio-mitalissa on kuvattuna keskeisiä paimiolaisia rakennuksia: lukio, Pyhän Mikaelin kirkon kellotapuli sekä Paimion sairaala. Lyöty mitali on valmistettu turkulaisessa Platinoro Oy:ssä. Mitali on upotettu tervalepästä valmistettuun puukehykseen, jonka taiteilija Mikkosen kanssa ovat suunnitelleet ja toteuttaneet paimiolaiset Osmo Viljanen ja Pirkko Kolehmainen. Mitalin saajille annettavan kunniakirjan on suunnitellut Varsinais-Suomen Kansanopiston graafisen suunnittelun ja kuvittamisen linjalla opiskellut turkulainen Ville Vuottila. Paimio-mitali jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003.
