Neljä vuotta sitten Naantalin seurakuntayhtymässä seurakuntavaalien äänestysprosentti oli vain 18,7. Lisäksi äänistä hylättiin 3,1 prosenttia. Yhtymän seurakunnissa käytiin silloin toista kertaa kahdet vaalit kerralla ja se sotki monen äänestäjän ajatukset. Tänä vuonna Naantalissa panostetaan siihen, että äänestäjät saadaan paremmin liikkeelle ja toimimaan äänestyskopissa ohjeiden mukaan.
NAANTALI. Merimaskun, Naantalin ja Rymättylän seurakunnissa käydään jo kolmannen kerran kahdet vaalit, sillä nämä kolme seurakuntaa muodostavat seurakuntayhtymän. Näin ollen äänestäjien tulee valita ehdokkaansa oman seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja lisäksi seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Neljä vuotta sitten, kun vaalit käytiin Naantalissa ensi kertaa tällä systeemillä, äänistä hylättiin jopa 3,1 prosenttia. Itsenäisissä seurakunnissa hylkäysprosentti oli 0,4.
Nyt hylätyt äänet ja virheiden mahdollisuudet halutaan minimoida. Äänestäjä tulee saamaan äänestyspaikalla käteensä kaksi eri äänestyslappua. Valkoisella äänestyslapulla äänestetään valtuutettuja valkoiselta listalta ja oranssilla neuvoston jäseniä oranssilta listalta. Listoissa on eri numerointi, mikä tarkoittaa sitä, että jos sama henkilö on ehdolla molemmissa vaaleissa, hänellä on eri äänestysnumero kahdessa eri listassa.
– Suurin osa ehdokkaista on ehdolla molempiin toimielimiin, eli kannattaa olla tarkkana, vaalitoimitsijaksi lähtevä diakoni Anita Mäkilä ohjeistaa.
25 toimitsijaa
Seurakuntavaaleja toimitsee Naantalissa 25 ihmistä. Koska ehdokkaat itse tai heidän läheisensä eivät saa enää toimita vaaleja, väki on vaalitöissä alkanut käydä vähiin. Siksi apuun on pyydetty myös seurakunnan henkilökuntaa. Diakoni Anita Mäkilä sekä lapsi- ja nuorisotyön työalavastaava Tuulikki Palonen-Poikkeus ovat molemmat toimitsemassa vaaleja nyt toista kertaa.
– Meiltä voi kysyä, jos vaalitavassa on jotain epäselvää. Viimeksi muistan, että äänestäjät kysyivät paljon jo ihan sitäkin, mikä ero on neuvostolla ja valtuustolla, muistelee Mäkilä.
Neljän vuoden jälkeen ero alkaa monille olla selvä, mutta kerrataan vielä.
– Seurakuntaneuvosto päättää seurakunnan omat asiat ja yhteinen kirkkovaltuusto päättää seurakuntayhtymän yhteiset asiat. Neuvostot päättävät toiminnan painopisteistä, valtuusto taas rahan jaosta, kirkkollisveron suuruudesta sekä kiinteistöjen ja hautausmaiden hoidosta, selittää Palonen-Poikkeus.
Nuoret ja perheet mukaan!
Vaalipäivänä, sunnuntaina 18. marraskuuta, äänestyspaikat ovat Naantalin kirkossa, Merimaskun seurakuntakodissa ja Rymättylän seurakuntakodissa. Vaalipäivänä seurakuntalaiset voivat äänestää vain oman seurakuntansa äänestyspaikassa, mutta ennakkoäänestää saa missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa 6.–10. marraskuuta. Lisäksi on mahdollisuus äänestää kotona, jos äänioikeutetulla on rajoittunut liikuntakyky. Kotiäänestystä toivovien tulee ilmoittautua seurakuntaan 2.11. mennessä.
Naantalissa yritetään tänä vuonna kannustaa myös nuoria äänestämään ja siksi yksi ennakkoäänestyspaikoista pystytetään lukiolle. Seurakuntavaaleissa saa äänioikeuden jo 16-vuotiaana.
– Meillä on Naantalissa suurin osa päättäjistä eläkeikäisiä, ja kuitenkin luottamushenkilöt päättävät kaikkien ikäryhmien toiminnasta. Olisi tärkeä saada päättäjiksi eri-ikäisiä seurakuntalaisia ja lisäksi vaalien kautta voidaan saada kaikkien seurakuntalaisten mielipiteet esille, Palonen-Poikkeus toteaa.
Vuoden 2014 seurakuntavaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 15,5. Naantalissa se oli 16,9; Merimaskussa 20 ja Rymättylässä 29,5. Yhtymän yhteiseksi äänestysprosentiksi kirjattiin 18,7. Nyt olisi tavoitteena pistää paremmaksi.
Ensi kertaa ehdolla
Merimaskussa on yhteensä 11 ehdokasta, joista vain yksi on uusi. Rymättylässä ehdokkaita on yhteensä 21. Heistä uusia on 5. Naantalin seurakunnassa on tänä vuonna sen sijaan paljon uusia ehdokkaita. 59 ehdokkaasta jopa 26 on sellaisia, jotka eivät olleet ehdolla neljä vuotta sitten. Yksi heistä on pitkän linjan seurakunta-aktiivi, Reijo Kortelainen, joka on ehdolla sitoutumattomana Askel-ryhmän listalla.
– Tässä on kaikki nyt ihan uutta. Mutta mukava olisi päästä mukaan pitämään esillä heikoimpien seurakuntalaisten ääntä. Hyvän jakaminen on minulle sydämen asia, hän kertoo.
Kortelainen löysi aikanaan seurakuntatyön pariin oman ahdinkonsa kautta.
– Olen entinen autonkuljettaja, mutta nyt olen reuman vuoksi poissa työelämästä. Kun aikanaan jouduin jäämään pois töistä ja rahaa ei tullut aluksi mistään, sosiaalitoimistosta neuvottiin tulemaan diakonin vastaanotolle. Sain täältä apua ja siitä asti olen halunnut auttaa muita, hän muistelee.
Nyt vapaaehtoistyötä on takana jo kahdeksan vuoden ajalta.
– Tiistaisin pidän musiikkikerhoa nuorille, keskiviikkoisin karaokea ja perjantaisin äijien biljardikerhoa, hän kertoo.
Janica Vilen
