Useampina vuosina toteutetussa Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimuksessa nuoret vastaajat ovat tuoneet esiin, että koulun ja työelämän välisen yhteyden pitäisi olla tiiviimpi. Haastattelemamme nuoret Alina Järvipetäjä ja Eeva Ferrer vinkkaavat, että työnantajan kannattaa panostaa perehdytykseen ja pelisääntöjen kertaamiseen. Oppilaitoksilta he toivovat työelämäkasvatusta vaikka osaksi opinto-ohjauksen kokonaisuutta.
TYÖLLISYYS. Uusissa opetussuunnitelmissa työelämätaidot ja yrittäjyys ovat nousseet keskeiseen asemaan. Yrittäjyystaitojen vahvistamista korostetaan myös hallitusohjelmassa.
Maakunnallisessa yrittäjyyskasvatuksen strategiatyössä osana seudullista YES-tiimiä toimiva Rasekon liiketalouden ja hallinnon koulutuspäällikkö Ari Tornberg kertoo uuden opetussuunnitelman konkreettisista uudistuksista:
– Liiketoiminnan perustutkinnossa on pakollisena tutkinnon osana ”Työyhteisössä toimiminen”, jossa käydään työelämään liittyviä asioita melko laajasti läpi. Jokainen uusilla tutkinnonperusteilla opiskeleva opiskelija on opiskellut tämän tutkinnon osan ennen ensimmäistä koulutussopimusjaksoa. Tällä yritämme varmistaa sen, että nuoret tietävät pelisäännöt riittävän hyvin, eikä työpaikkojen tarvitsisi opettaa heitä enää tämän tyyppisissä kysymyksissä. Silti aina löytyy muutamia, jotka eivät ole sisäistäneet pelisääntöjä ja heidän kanssaan käydään asioita läpi uudestaan, kertoo Tornberg.
– Emme jätä myöskään työpaikkoja opetustyössään yksin. Meillä on jokaiselle koulutussopimusjaksolle lähtevälle ryhmälle nimetty vastuuopettaja, jonka tehtävänä on huolehtia, että nuoret toimivat työelämän sääntöjen mukaisesti. Lisäksi he huolehtivat siitä, että nuoret pääsevät työpaikoilla oppimaan tutkinnon perusteissa mainittuja asioita, lisää Tornberg.
Vuodelle 2020 laaditussa Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiassa on tavoitteena, että jokaisessa oppilaitoksessa on nimetty työelämävastaava ja jokaisessa yrittäjäjärjestön paikallisyhdistyksessä on nimetty yrittäjyyskasvatusvastaava. Lisäksi Ope-yrittäjätreffit ja YES Kummit -toiminnan suunnitellaan olevan käytössä perusasteelta korkea-asteelle.
Työelämäpainotusta kurssitarjottimeen
Haastattelemamme nuoret Alina Järvipetäjä ja Eeva Ferrer käyvät lukiota Turussa. Työteliäillä nuorilla on monipuolista kokemusta muun muassa kaupallisen alan töistä.
Järvipetäjälle ja Ferrerille työelämässä pätevät säännöt ovat olleet itsestäänselvyys.
– Se on ollut aina selvä asia, että puhelinta ei voi palvelualalla kuten esimerkiksi juuri ravintolassa tai kaupassa räplätä. Kaikille se ei kuitenkaan ole niin selvää, joten ehdottaisimme työelämän pelisääntöjen esille ottamista selkeämmin jo opintojen aikana. Lisäksi nuorella olisi hyvä olla tietoa työsuhteeseen, palkanlaskentaan, työterveyteen ja verotukseen liittyvissä asioissa ennen työelämään astumista, he ehdottavat.
– Lukiossa ainakaan asiasta ei ole juuri puhuttu. Aihe sopisi hyvin opinto-ohjaukseen, jossa meitä ohjataan tehokkaasti pohtimaan jatko-opiskelupaikkoja. Yrittäjyys sen sijaan on osa yhteiskuntaopin syventäviä valinnaiskursseja. Opiskelupaikan valinnastakin tulisi helpompaa, kun tietäisi tarkemmin niiden avaamista uramahdollisuuksista, he lisäävät.
Nuoret ovat nähneet ravintoloissa ja kaupoissa työntekijöitä, joille on puhelin ikään kuin liimautunut käteen kiinni.
– Kokemuksiemme mukaan puhelimien räplääminen työpäivän aikana ei kuitenkaan ole pelkästään nuorten ongelma, sitä näyttävät tekevän ihan kaiken ikäiset, he huomauttavat.
Rasekon ammattiopiston liiketalouden ja hallinnon koulutuspäällikkö Ari Tornberg on kuullut ja nähnytkin vastaavanlaista.
– Pohjustamme nuorten työelämäjaksoja siten, että käymme läpi työelämän pelisääntöjä. Kiinnitämme erityisesti huomiota siihen, että älypuhelimet pidetään taukotilassa/pukukaapissa työaikana eikä niihin kosketa muuta kuin tauoilla. Lisäksi puhumme nuorten kanssa paljon työaikojen noudattamisesta, toteaa Tornberg.
Samankaltainen kokemus on myös K-Supermarket Manhattanin kauppiaalla Veli-Pekka Hussilla, joka työllistää paljon sekä nuoria että aikuisia työntekijöitä.
– Meillä on kaupanpelisäännöissä sääntö, jossa todetaan että oman puhelimen käyttö on sallittua tauoilla kahvihuoneessa ja mikäli on akuutti tarve olla saavutettavissa esimerkiksi lastenhoidon takia, sanoo Hussi.
– Olemme kuitenkin tietoisia, että ei ole parasta asiakaspalvelua kun kassan hoitajalla on oma kännykkä kädessään asiakkaan saapuessa. Puutumme vakavasti aina, jos havaitsemme tällaista tapahtuneen, lisää Hussi.
Win-win-tilanne
Lukion toisella vuodella oleva Eeva Ferrer muistuttaa, että työkokemus tukee vahvasti nuoren pystyvyyskäsitystä työntekijänä.
– Työelämässä menestyminen on pitkälti motivaatiosta kiinni. Oikeasti työstään kiinnostunut henkilö pitää kyllä paikastaan kiinni. Monipuoliset työkokemukset luovat uskoa taitoihin ja työn kautta on myös mahdollisuus tutustua itseensä ja vahvuuksiinsa, Ferrer iloitsee.
Abiturientti Alina Järvipetäjän mukaan kesätyökokemus toimii parhaimmillaan myös tehokkaana rekrykanavana.
– Sen lisäksi, että hyvin tehty työ poikii usein jatkomahdollisuuden työntekijälle seuraavana kesänä, työnantajan ei tarvitse stressata rekrytoinnista ja sopivan tekijän löytämisestä, Järvipetäjä muistuttaa.
Ferrer ja Järvipetäjä sanovat, ettei työelämän ja koulutuksen erillään pitäminen ole kenenkään etu.
– Ihan ensimmäisessä työpaikassa epäselvyys korostuu, kun molemmat sekä oppilaitos että työpaikka usein olettavat, että toinen taho on jo käynyt työelämän pelisäännöt läpi.
He molemmat kiittelevät työkavereitaan.
– Niissä paikoissa, joissa työnantajan ohjeet ovat jääneet vähemmälle, ihanat työkaverit ovat paikanneet tilannetta. Onnellinen saa olla niistä lämminhenkisistä työporukoista, joihin olemme työelämässä tutustuneet.
Dialogia kehiin
Vastuullinen kesäduuni -kampanjan syyskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten kesätyökokemukset ovat kokonaisuudessaan huippuluokkaa. Työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja toivotaan opetettavan monipuolisesti jo koulussa. Alan valinta ja oman polun rakentaminen työelämään tuntuu monesta nuoresta haastavalta.
Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista sanoo kesätyökokemuksen lisänneen luottamusta tulevaisuuden työllistymiseen. Perehdytyksen ja ohjaamisen suhteen on myös otettu edistysaskelia. Muun muassa väittämien ”Työpaikkani pelisäännöt ovat minulle selvät” ja ”Koen voivani keskustella esimieheni kanssa mieltäni askarruttavista asioista” keskiarvot ovat nousseet.
Ruoka-, siivous-, kiinteistönhoito- ja turvallisuuspalveluita seudulla tuottava Arkea oli aiempien vuosien tapaan mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa menneenä kesänä.
– Meillä oli töissä kesällä 100 työntekijää, joista yli puolet olivat nuoria eli 16–29-vuotiaita ja aivan nuorimpiin alle 18-vuotiaisiin heistä kuului 30 työntekijää, henkilöstösuunnittelija Maiju Sinisalo Arkeasta kertoo.
Sinisalo korostaa palautteen antamisen tärkeyttä. Siksi Arkean tarkoituksena on perustaa palautekanava ensi kesäksi.
– Varsinaista palautekanavaa meillä ei ole tähän mennessä ollut, vaan olemme toivoneet palveluohjaajiemme antavan sitä suoraan ja rakentavaan sävyyn kohteissa kiertäessään. Se on selvää, että kehittymistä edistävä palaute on aina tärkeää, Sinisalo lisää.
Katariina Mäkinen-Önsoy
