Raisiolaisessa Kerttulan koulussa on 230 oppilasta ja lisäksi 22 esikoululaista. Koulun vanha puoli on rakennettu vuonna 1931 ja uusi puoli 60- ja 90-luvuilla. Erityisinä teemoina koulussa on tänä vuonna liikunta, lukutaito ja hyvinvointi. Nyt koulun tuntevat läpikotaisin myös Varsinais-Suomen kansanedustajat.
RAISIO. Maanantaina 8. lokakuuta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ järjesti kansanedustajille tutustumiskierroksen Raision Kerttulan koululla. Tilaisuuden tarkoitus oli esitellä kansanedustajille nykyistä peruskoulumaailmaa – sen hyviä puolia ja kompastuskiviä. Koulua kansanedustajille esittelivät 6.-luokkalaiset Einari ja Aleksi.
Paikalla olivat kansanedustajista Olavi Ala-Nissilä, Ritva Elomaa, Eeva-Johanna Eloranta, Esko Kiviranta, Ville Tavio ja Li Andersson. Joukko oli näkemästään vakuuttunut. Erityisesti ilahdutti koulun liikuntamahdollisuudet, uudenlainen luokkatila, jossa voi opiskella seisten tai vaikka jumppapallolla, erityisopetuksen taso ja kouluruuan laatu. Lisäksi kiitosta sai Kerttulan koulun tekemä työ lukutaidon hyväksi.
Liikunta, lukutaito ja hyvinvointi
Kerttulan koulussa tämän vuoden teemoja ovat liikunta, lukutaito ja hyvinvointi. Liikuntaan Kerttulassa on hyvät mahdollisuudet.
– Koulun liikuntatunnit pidetään pääsääntöisesti Kerttulan liikuntahallilla. Siellä on todella hyvät tilat koululiikuntaa varten, kehuu rehtori Tanja Laitala.
Lisäksi välituntiliikuntaan on Kerttulassa hyvät puitteet ja rutiinit. Vanhimpien oppilaiden joukosta on valittu välituntiliikuttajia, jotka ohjaavat liikunnallisia leikkejä ja pelejä pienemmille. Myös oppitunneilla kiinnitetään huomiota siihen, etteivät oppilaat istuisi paikoillaan koko ajan.
Lukemiseen panostetaan myös monin eri tavoin.
– Molempiin koulurakennuksiin on tulossa lukuklaanihankkeen kautta lukunurkkaus. Tarkoitus on, että oppilaat itse tuunaavat kalusteet lukunurkkauksiin kuormalavoista, kertoo kielten opettaja Kati Kajala.
Kerttulan koulussa on taitava kirjastovastaava, joka osaa tehdä sellaisia kirjavinkkauksia, joista lapset innostuvat.
– Oppilailla on äidinkieltä monta tuntia viikossa, joten mukaan mahtuu lukutunteja. Vaikka ei vapaa-ajalla lukisi ollenkaan, niin jo oppituntien aikana kaikkien tulee luettua useampia kirjoja, Kajala kertoo.
Myös äänikirjat ovat Kerttulan koulussa kovassa käytössä.
– Esimerkiksi kielten kirjojen kaikki tekstit pystyy myös kuuntelemaan, Kajala toteaa.
SDP:n Eeva-Johanna Eloranta oli mielissään kuultuaan lukutaitoteemasta.
– Näen isona ongelmana lukutaidon heikkenemisen, sillä kaikki muukin oppiminen perustuu siihen, miten ymmärrät lukemaasi. Suomen ysiluokkalaisista pojista jo 11 prosentilla on niin heikko lukutaito, että se heikentää heidän pärjäämistään myöhemmin elämässä. Sen takia toivoisin, että opettajat antaisivat lukuläksyä vaikka 10 minuuttia päivässä joka ikinen päivä, hän kommentoi.
Kolme kieltä jo alakoulussa
Nykyään Kerttulan koulussa olisi mahdollista opiskella alakoulun aikana jo kolmea kieltä, mutta käytännössä näin ole vielä kertaakaan käynyt.
– Kolmannella alkaa englanti. Parin vuoden sisään se tullaan aloittamaan jo ensimmäisellä luokalla. Neljänneltä luokalta alkaa vapaaehtoisena toinen kieli, joka voi Kerttulassa olla saksa, ranska, venäjä tai ruotsi. Tähän asti ainoa kieli, joka on pystytty aloittamaan, on ollut ruotsi, koska ryhmään pitää ilmoittautua vähintään 14 oppilasta. Kutosella alkaa sitten ruotsi kaikilla niilläkin, jotka eivät ole aloittaneet sitä nelosella. Mutta jos jonain vuonna nelosella saataisiin kasaan vaikka saksan opiskelijoiden ryhmä, niin heille tulisi kutosella sitten jo kolmas kieli, kielten opettaja Kati Kajala selittää.
Sitä Kajala pitää hyvänä asiana, että ruotsin opinnot alkavat jo kutosella.
– Oppilailla ei ole vielä alakoulussa asenneongelmia ruotsia kohtaan, joten opetuksen alulle on paremmat lähtökohdat. Minulle on tämän kolmen vuoden aikana tullut vastaan vain yksi oppilas, joka on ollut sitä mieltä, että ruotsi on ihan turhaa, hän kommentoi.
Toisaalta hän on pahoillaan siitä, että ruotsin tunteja vähennettiin yläkoulusta sen jälkeen, kun aloitus siirrettiin kuudennelle luokalle. Nykyään yläkoulussa saattaa tulla vuosia, jolloin ruotsia opiskellaan vain yksi tunti viikossa.
Huoli yhdenvertaisuudesta
Eeva-Johanna Elorannan mieleen tulvi heti lämpimiä muistoja, kun hän astui taloon, sillä hänen neljästä lapsestaan kaksi on käynyt koulunsa juuri Kerttulassa. Ensin äitinä ja sitten kansanedustajan uransa aikana hän on kierrellyt kouluja paljon ja alkanut huolestua yhdenvertaisuudesta.
– Kun valtionosuudet ovat laskeneet, kuntien on pitänyt laittaa perusopetukseen entistä enemmän omaa rahaa, mikä on kasvattanut eroja kuntien välillä. Toisilla kunnilla on varaa panostaa kouluihin enemmän kuin toisilla. Toisissa kouluissa on hyvinkin rauhallista ja toisissa todella rauhatonta. Siksi resursseja pitäisi kohdistaa niihin kouluihin, joissa tarve on suurin, hän linjaa.
Raision kaupungin sivistysjohtaja Jukka-Pekka Lehmus kertoo, että Raisiossa perusopetukseen panostetaan keskimääräistä enemmän.
– Meillä on 10 lasta opettajaa kohden, kun monissa muissa tämän alueen kunnissa luku on 12–13. Näilläkään resursseilla ei kuitenkaan saada vastattua niihin haasteisiin, joita lapset tuovat kouluun mukanaan kotoa. Mietimme koko ajan, miten voisimme vastata paremmin siihen huutoon, hän kertoo.
Koulu on hänen nähdäkseen huono laastari, jos kodin tuki romahtaa. Monissa tilanteissa tukea tarvitsevat lapset tunnistetaan jo ekaluokalla, mutta keinot auttaa puuttuvat. Se on johtanut siihen, että Raisiossa yläkouluikäisten huostaanotot ovat kasvaneet kahdessa vuodessa 100 %.
– Tämä on ongelma, joka ei ole ostettavissa pois rahalla, vaan meidän täytyy keksiä ratkaisu koulujen sisäisistä toimintatavoista, Lehmus uskoo.
Perheiden väliset sosioekonomiset erot näkyvät myös valtakunnallisesti suomalaislasten pisa-tuloksissa. Mitä paremmat kotiolot, sitä paremmat oppimistulokset – keskimäärin.
Kaunokirjoitus korvattu näppäintaidoilla
Perussuomalaisten Ritva Elomaa oli erityisen mielissään nähdessään ekaluokkalaisten kirjoitusharjoituksia.
– Kaksivaiheinen kirjoittainen on jäänyt pois, koska koulussa meni kohtuuttomasti aikaa mekaaniseen tuottamiseen. Ennen harjoiteltiin 28 aakkosen isot ja pienet kirjaimet kahteen kertaan – ensin tekstaten ja sitten käsialakirjoituksella – eli yhteensä yli sata erilaista kirjainta. Nyt kun opetellaan vain yksi kirjoitusasu, päästään nopeammin tuottamaan sisältöä, kertoo ekaluokan opettaja.
Vanhan käsialakirjoituksen tilalla ollaan koulussa alettu opettaa näppäintaitoja.
Kiusaamiseen pitää puuttua
Perussuomalaisten Ville Tavio ja Ritva Elomaa ovat huolissaan erityisesti koulukiusaamisesta. Asiaa käsitellään myös puolueen juuri julkaistussa koulutuspoliittisessa ohjelmassa.
– Opettajien auktoriteettia pitää kunnioittaa paremmin, jotta koulurauha säilyy. Lisäksi kiusaamiseen pitäisi puuttua paremmin, ja jos jonkun pitää vaihtaa koulua kiusaamisen seurauksena, niin sen pitäisi olla aina kiusaaja eikä kiusattu, linjaa Tavio.
Janica Vilen
