Paperittomien hätämajoitus Varissuolla on saanut tunteet kuumenemaan. Nyt SPR:n hätämajoituksesta vastaava projektipäällikkö Miska Keskinen kertoo, mistä oikeastaan on kysymys.
TIESITKÖ?
– Turvapaikanhakijan oleskelu Suomessa muuttuu laittomaksi siinä vaiheessa, kun turvapaikkahakemukseen tehty kielteinen ratkaisu on saanut lainvoiman.
– Turussa laittomasti oleskelevien henkilöiden kokonaismäärän arviot liikkuvat muutamissa kymmenissä.
– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt ovat hakeutuneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle.
VARISSUO. Turun sosiaali- ja terveyslautakunta päätti keväällä solmia SPR:n Varsinais-Suomen piirin kanssa sopimuksen kielteisen turvapaikkapäätösen saaneiden hätämajoituspalveluiden tuottamisesta kesäkuun alusta vuoden loppuun. SPR käynnisti toiminnan kesällä Varissuolla tavallisessa kerrostaloasunnossa. Kesäkuussa maailman pakolaispäivänä hätämajoitettujen naapurit kutsuttiin kylään rappukäytävään jätetyllä kirjeellä ja heinäkuussa alkoikin sataa palautetta – pääosin asiatonta.
– Muotoilin kirjeen huonosti ja siitä syntyi joillekin käsitys, että piilottelemme asiakkaitamme. Mutta emme me halua piilotella ketään, eikä heillä ole syytä piileskellä. He ovat ihmisiä, joita valtio ei pysty poistamaan maasta syystä tai toisesta ja he tarvitsevat hätämajoitusta. Tämä on viranomaisyhteistyötä. Poliisi tietää, missä me olemme. Kaupungilla on lain mukaan velvollisuus majoittaa nämä ihmiset, mutta palvelu tilataan meiltä. Tässä toteutetaan lakia, ei rikota sitä, selittää SPR:n projektipäällikkö Miska Keskinen.
Naapureille on selitetty, että hätämajoituspalvelu pitää matalaa profiilia, jotta asiakkaat pysyisivät turvassa. Se, että Turussa on ihmisiä, joilla ei lain mukaan ole oikeutta olla täällä, on herättänyt joissain ihmisissä voimakkaita tunteita. Mitään salattavaa asiassa ei kuitenkaan ole.
Kymmeniä paperittomia
Turun kaupunki arvioi keväällä Turussa olevan joitain kymmeniä paperittomia vailla maassaolo-oikeutta. Paperittomuuteen voi olla monta syytä.
– Paperit ovat voineet kadota matkalla. Ne on voitu varastaa, myydä tai ne ovat tuhoutuneet. Toisaalta on paljon ihmisiä, joilla papereita ei ole koskaan ollutkaan. Esimerkiksi Afganistanissa ihmiset kuuluvat heimoihin, mutta heitä ole välttämättä koskaan rekisteröity mihinkään valtion kirjoihin, koska maassa ei edes ole sellaista väestökirjanpitoa kuin Suomessa, Keskinen selittää.
Hätämajoitukseen paperittomista on päätynyt vain muutamia.
– Välillä on ollut kaksi asiakasta, välillä useampia. He tulevat illalla nukkumaan ja lähtevät aamulla. Työntekijä ja vapaaehtoinen ovat aina paikalla auttamassa. Majoituksen lisäksi asiakkaille tarjotaan muun muassa palveluohjausta, kertoo Keskinen.
Hätämajoitukseen voi hakeutua itse. Lisäksi sinne ohjataan sosiaalipalvelujen kautta ja osittain suoraan vastaanottopalvelujen piiristä. Asiakkaat ovat pääosin yksinäisiä ihmisiä. Jos perheeseen kuuluu alaikäisiä lapsia, käsittely menee eri reittejä.
Laittomasti maassa olo voi kestää pitkäänkin
Suomessa voi päätyä asumaan laittomasti muutamaa eri kautta. Esimerkiksi vaihto-opiskelija on laittomasti maassa, jos hänen opiskelijaviisuminsa päättyy ennen opintojen valmistumista. Jos taas on saanut työperäisen viisumin, oleskelulupa loppuu yleensä, jos työsuhde päättyy. Tällaisissa tapauksissa ihmisellä on yleensä kuitenkin passi, joka helpottaa asioita. Ne, jotka ovat laittomasti maassa ilman passia, ovat hankalammassa asemassa. He eivät voi matkustaa itsenäisesti ilman asiakirjoja ja toisaalta valtio ei pysty aina palauttamaan kaikkia.
– Kansainvälinen palauttaminen lähtee siitä, että ihminen palautetaan omalle kotiseudulleen. Esimerkiksi Syyriassa on kuitenkin sellaisia alueita, joista infra on tuhoutunut täysin. Ei sellaisiin oloihin voi ketään palauttaa, Keskinen kertoo esimerkkinä.
Lisäksi olosuhteet voivat olla palauttamiselle liian vaaralliset joko maan yleisen tilanteen tai ihmisen henkilökohtaisen tilanteen vuoksi. Joihinkin maihin palauttaminen on vaikeampaa kuin toisiin, koska palautussopimus puuttuu tai se on puutteellinen.
Kummallisia kohtaloita
Aiemmin Suomessa voitiin myöntää turvapaikanhakijalle oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Tämä pykälä poistettiin laista vuonna 2016 ja sen myötä on syntynyt paljon ongelmia.
– On tullut vastaan tilanteita, joissa esimerkiksi vuosia maassa ollut perhe menettää oleskelulupansa. Näissä perheissä vanhemmilla saattaa olla Suomessa hankitut ammatit ja lapset ovat jo täysin integroituneet. Mutta kun oleskelulupa päättyy, he joutuvat joko lähtemään tai hakemaan uudelleen turvapaikkaa ja palaamaan takaisin vastaanottokeskukseen.
Hätämajoituksenkin asiakkaista useat puhuvat jo sujuvaa suomea.
Janica Vilen
