Paraisilta kotoisin oleva ICT-alan opettaja Maria Leivo perusti Lasten Tiedekoulun Turkuun vuonna 2013. Nyt toimintaa on jo 30 eri toimipisteessä ympäri Suomen ja mukana on jo 1500 lasta. Tiedekoulun uusin toimipiste avataan pian Kaarinan Piispanristillä.
KAARINA. Lasten Tiedekoulu aloittaa viikolla 34 toiminnan uusissa tiloissa Kaarinan Piispanristillä. Tilat tarjoaa Tiedekoulun kummipäiväkoti Kipinä, joka on yksi Pilkkeen tiedepäiväkodeista. Tiedekoulun ja Pilke-päiväkotien yhteistyö alkoi pari vuotta sitten.
– Se on helpottanut meidän tilaongelmaa. Päiväkodeissa on valmiit lapsille sopivat tilat, jotka ovat tyhjänä iltaisin, eikä kenenkään tarvitse huolehtia siitä, onko piha kolattu tai vessapaperia ostettu. Ja toisaalta päiväkoti hyötyy, kun me käymme pitämässä tiedekerhoja päivisin päiväkodin lapsille, kertoo Lasten Tiedekoulun toimitusjohtaja Maria Leivo.
Piispanristillä alkaa minirobottikerho, robottikerho ja koodikoulu 4–15-vuotiaille. Robottikerhossa lapset aloittavat tutustumalla mekaniikan perusteisiin ja käsitteisiin sekä oppivat rakentamaan legoilla erilaisia mekaanisia perusrakenteita. Myöhemmin siirrytään haastavampiin mekaanisiin rakenteisiin, koneen osiin ja systeemeihin. Sen jälkeen lähdetäänkin jo ohjelmoimaan ja syventymään sähkötekniikkaan.
Koodikoulussa lapset tutustuvat ohjelmoinnin käsitteisiin, termistöön sekä perusteisiin tekemällä erilaisia tehtäviä ja harjoituksia visuaalisen ohjelmointisovelluksen avulla. Sen jälkeen siirrytään pikkuhiljaa tekstuaaliseen ohjelmointiin ja aletaan koodata esimerkiksi omia pelejä.
Kun robottikurssit ja koodikoulut on käyty, voikin siirtyä Turun toimipisteeseen tutkijakouluun tai devaajiin, joissa pääsee yhdistelemään luovasti kaikkea oppimaansa.
– Ne lapset, jotka ovat olleet mukana jo monta vuotta, tekevät jo samantasoisia tehtäviä kuin alan ammattikorkeakouluopiskelijat. Pian ei ole enää ketään, joka voisi opettaa heille mitään uutta. Se on enemmän sitä, että autetaan ongelmien ratkaisun kanssa. Yhdessäkin ryhmässä meillä on 12-vuotias, joka lukee saksankielistä kryptologiaa; toinen tarvitsee jotain todella spesifiä neuvoa pelinsä koodaamiseen ja kolmas taas rakentelee varashälytintä oman huoneensa oveen, kertoo Leivo.
Pitkään mukana olleet lapset pakottavat Tiedekoulun luomaan joka vuosi uusia sisältöjä. Näiden lasten luovuus ja ennakkoluulottomuus inspiroi samalla opettajia.
– Olen nähnyt paljon sellaisia oivalluksia, joita ei itse olisi ikinä tullut kokeiltua. Tässä oppii opettajana aina jotain uutta.
Tiedekokeiluja voi tehdä jo ihan pienenä
Mikään lapsinero ei tarvitse olla 4-vuotiaana, jos haluaa lähteä mukaan minirobottikurssille.
– 4-vuotiaiden kanssa tehdään lähinnä mekaniikkaa – harjoitellaan vaikka, miten hihnapyörä toimii tai miten rattailla voi muuttaa moottorin pyörimisnopeutta. Pikkuhiljaa he sitten oppivat yhdistelmään oppimaansa ja pian syntyykin jo pyöriviä ja ampuvia lohikäärmeitä, Leivo selittää.
Päiväkotilaisten kanssa voidaan tehdä kemiallisia kokeita tai etsiä vaikka luonnosta ötököitä ja tutkia niitä. Leikkiautojen avulla pystyy opettelemaan, mitä on kitka. Ihan pienetkin pääsevät nopeasti jyvälle, koska oppitunnit on tehty niin havainnollistaviksi.
– Esimerkiksi magnetismi ja sähkö ovat tosi abstrakteja juttuja, joita on hankala hahmottaa, jos ei pääse itse kokeilemaan, miten sähkö ei enää kulje jos virtapiiri on poikki, selittää Leivo.
95 % tiedekoululaisista on poikia
Lasten Tiedekoulussa käyvistä lapsista 95 % on poikia.
– Pojille on tarjolla paljon urheiluharrastuksia, mutta sellaisia harrastuksia, joissa pääsee käsillä tekemään ja käyttämään luovuutta, on suunnattu heille melko vähän, Leivo selittää poikien suurta kiinnostusta.
Leivon opettaessa samoja asioita ammattikorkeakoulussa, sukupuolijako oli samanlainen.
– Mutta ne tytöt, jotka sinne hakeutuivat, olivat aina määrätietoisia ja todella hyviä ja valmistuivatkin usein etuajassa. On sääli, ettei tyttöjä saada mukaan enempää. Olemme kokeilleet myös pelkille tytöille suunnattuja ryhmiä, mutta emme ole saaneet niitä täyteen, Leivo sanoo.
Tärkeitä taitoja jokapäiväiseen elämään
Lasten Tiedekoulun oppilaat tulevat aikanaan saamaan harrastuksestaan valtavan edun, jos päätyvät alalle. Mutta Leivo uskoo, että harrastuksesta on hyötyä, vaikka haluaisi aikuisena sairaanhoitajaksi.
– Täällä opitaan hallitsemaan tekniikkaa ja teknologiaa eikä vain käyttämään sitä. Kaikkea mitä täällä oppii, pystyy soveltamaan jokapäiväisessä elämässä. Se että ymmärtää, miten laitteet toimivat ja miten teknologia toimii ja osaa ehkä korjata jotain, tuo näkökulmaa siihen, että ymmärtää kokonaisuuksia ja järjestelmiä, Leivo sanoo.
Samoja taitoja opetellaan nykyään myös peruskoulussa. Ohjelmointi kuuluu opetussuunnitelmaan ja jotkut koulut opettavat robotiikkaakin. Leivo pitää suuntausta hyvänä, mutta koulun oppitunteja pintaraapaisuna.
– Sitä voisi verrata vaikka musiikin tunteihin. Jos pääset koulussa kolme kertaa kokeilemaan pianoa, niin ei siinä soittamaan opi, mutta tietää, mikä on piano ja miten se toimii, Leivo vertailee.
Tulevaisuuden koodarit koulutetaan nyt!
Leivo uskoo, että tulevaisuuden koodareiden, insinöörien ja tutkijoiden kiinnostus tiede- ja teknologiaosaamiseen on heräteltävä jo lapsuudessa.
– Tutkimalla, yrittämällä ja erehtymällä lapsi oppii oikeasti soveltamaan käytännössä sitä mitä on oppinut, kehittämään uutta ja innovoimaan. Näitä lapsia me haluamme olla tukemassa ja kannustamassa eteenpäin, tiivistää Leivo yrityksensä toiminnan missiota.
Piispanristin lisäksi Lasten Tiedekoulu toimii tällä alueella Piikkiössä sekä Turussa Nummessa ja Hirvensalossa. Iltaisin järjestettävien kurssien lisäksi Lasten Tiedekoulu järjestää muun muassa syntymäpäiväjuhlia ja kesäleirejä samojen teemojen ympärillä.
Janica Vilen
