Ajokorttiuudistuksen myötä autokoulussa ollaan palattu 80-luvulta tuttuun yksivaiheiseen malliin. Uudistuneessa autokoulussa voidaan ajaa jo puolet ajotunneista simulaattorilla ja pakollisten teoria- ja ajotuntien määrä on vähentynyt noin puolella.
AUTOKOULU. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä voimaan astunut uusi ajokorttilaki toi muutoksia kuljettajantutkinnon suorittamiseen. Nopeasti oppiva selviää teoria- ja ajotuntien vähimmäismäärillä, jotka tarkoittavat henkilöautokorttiluokassa 8 teoriatuntia ja 14 ajotuntia. Minimimääränkin valinnut oppilas voi tarvittaessa täydentää harjoituskertoja, mikäli pakolliset tunnit eivät tunnu riittäviltä.
Paikallisen Epic Autokoulun toimitusjohtaja Kalle Lahervo näkee uudistuksessa sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Esimerkiksi siirtymävaiheen käytännöissä on hänen mukaansa toivomisen varaa.
Vaativa tutkintokoe on Lahervosta hyvä juttu, mutta taitojen testailu inssiajossa ei niinkään.
– Pakollisten harjoitustuntien määrän laskeminen lähes puoleen aiemmasta voi ajaa oppilaan kokeilemaan taitojaan kokeessa. Samalla kun pakollista oppimäärää alennetaan, tutkinnon hyväksymistä edellyttävän kokeen hylkäämisprosentti nousee. Yksilölliset opetusmuodot ovat periaatteessa hyvä ajatus, mutta ei ole ok, jos kokelaan osaamista mitataan lopullisesti vasta ajokokeessa, hän kritisoi.
– Toisaalta ajo-opetus on päässyt nyt vihdoin kehittymään, mitä ei ole tapahtunut juurikaan viimeisen 25 vuoden aikana. Simulaattoriopetuksen vapauttaminen on eräs niistä hyvistä asioista, jonka uudistus toi mukanaan. Viisi vuotta sitten Epicin aloittaessa toimintansa simulaattoriopetusta sai olla yhden tunnin verran. Vuosi takaperin sillä sai opettaa kolme tuntia. Nyt oikealla autolla täytyy ajaa keskimäärin puolet ajotunneista, hän vertailee.
Yhteneväisyyttä opetukseen
Ensimmäistä ajokorttia, opetusluvalla tai autokoulussa, suorittavan oppilaan on osallistuttava autokoulussa neljän teoriatunnin mittaiseen turvallisuuskoulutukseen. Tämä koulutus käydään vain kerran nimensä mukaisesti. Jos siis oppilaalla on entuudestaan vaikka mopokortti, ei turvallisuuskoulutusta tarvitse enää käydä ennen B-kortin opetuksen aloittamista.
Toinen sekä autokoulua käyville että opetuslupalaisille pakollinen autokouluosio on neljästä teoriatunnista ja neljästä ajotunnista koostuva riskientunnistamiskoulutus, joka pitää käydä ennen kuljettajatutkinnon ajokoetta. Vastaavasti aiemmin pakolliset harjoitteluvaihe ja syventävä vaihe poistuvat.
– Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki opetus suoritetaan ennen kuljettajantutkintoa, täsmentää Lahervo.
Simulaattori osana opetusta
Henkilöautoluokassa neljän ajotunnin ja neljän teoriatunnin mittaiseen riskikoulutukseen sisältyvää pimeällä ajamisen koulutusta voi antaa jatkossa syys- ja maaliskuun välisenä aikana tai simulaattorilla.
Innovatiivisiin opetusmenetelmiin heti yrityksensä ensimetreillä mieltynyt Lahervo näkee simulaattoriopetuksessa paljon hyvää.
– Simulaattoriopetus vastaa ajokorttiuudistuksen keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat muun muassa normien purkaminen ja opetuksen monipuolistaminen. Se on paitsi turvallinen esimerkiksi auton teknisiä ominaisuuksia harjoitellessa, myös aikaa säästävä, sillä useampi oppilas voi olla ajo-opetuksessa etävalvotussa simulaattorikeskuksessamme samaan aikaan. Lisäksi sillä voidaan tarjota oppimisympäristöjä, joita ei läheisessä tieverkossa ole. Esimerkiksi Uudenkaupungin oppilaamme ajelevat usein Turussa ja lyhyen moottoritien jälkeen he voivat täydentää osaamistaan simulaattorikeskuksessa, listaa Lahervo.
– Ajo-opettajia kuitenkin tarvitaan aina, koska on tiettyjä asioita kuten ennakointi ja oman tilan hallinta, joita ei voi simulaattorilla harjoitella. Uutta henkilökuntaa palkkasimme joukkoomme viimeksi kesäkuussa, lisää Lahervo.
Lahervon mukaan simulaattori on vain yksi ajokortin kuluttajahintaan vaikuttavista tekijöistä. Suurempi tekijä löytyy kuitenkin opetukseen käytettyjen tuntien kokonaismäärästä.
– Uudistuksen myötä ajo-opettajien tuntipalkka ei ole laskenut, eivätkä ole myöskään autojen kulut. Autokoulun kuluttajahinta määräytyy pitkälti opetustuntien mukaan, hän selittää.
Kauaskantoisempia malleja autokouluun
Lahervo perää ennen kaikkea pitkäjänteisempää kehitystyötä ajokorttiopetukseen.
– 13-vuotisen urani aikana tämä on jo kahdeksas uudistus. Uudistukset eivät sinänsä ole pahasta, mutta niissä pitäisi olla kauaskatseisempia, hän toteaa.
Vaiheiden määrän suhteen ollaan nyt 1. heinäkuuta alkaen palauduttu takaisin 1980-luvulle, jolloin autokoulun saattoi viimeksi suorittaa yksivaiheisena.
– Autokoulu oli kaksivaiheinen 1990-luvun alusta aina vuoteen 2012 asti. Vuonna 2013 koettiin edellinen suurempi uudistus, joka muutti autokoulun kolmivaiheiseksi. Viisi vuotta käytössä olleesta mallista ei ehditty kunnolla saada edes tutkimustuloksia, kunnes alettiin jo suunnittelemaan nyt voimaan astunutta uudistusta, Lahervo summaa.
– Kaikesta päätellen olemme menossa kohti seuraavaa uudistusta, sillä Euroopan unionissa valmistellaan kaikkia jäsenvaltioita koskevaa yhteneväistä ajokorttidirektiiviä, joka vaatisi jälleen monivaiheista opetusmallia, jatkaa Lahervo.
Ajokorttilain muutosten lisäksi säädöskokonaisuuteen kuuluvat valtioneuvoston ajokorttiasetus ja ajokorttilain nojalla annettavat Trafin määräykset.
Katariina Mäkinen-Önsoy
