Rasekosta valmistui viikonloppuna Suomen ainoat puukkoseppämestarit

Tapio Syrjälä ja Mikko Inkeroinen jättivät puukkoseppämestarin näyttötyönsä Rasekossa viime lauantaina. Kymmenen vuoden tauon jälkeen järjestetty koulutus on ainut laatuaan koko Suomessa.

Kymmenen puukkoseppämestariksi kouluttautunutta kädentaitajaa luovutti näyttötyönsä harvinaisessa koulutuksessa Rasekossa lauantaina.

RAISIO. Kädentaitoja arvostetaan edelleen, vaikka monella alalla teollinen liukuhihnatuotanto onkin ajanut perinteiseen käsityöhön perustuneen tuotannon ohi. Rasekosta valmistui viime viikonloppuna kymmenkunta uutta puukkoseppämestaria, jotka uskovat käsityönä tehtyjen puukkojen tekevän yhä kauppansa metsästäjien, kalastajien ja muiden erähenkisten ihmisten varusteena.

Seppämestarin erikoisammattitutkinto, jossa osaamisalana on puukkoseppä, on yksi harvinaisimpia koulutuksia Suomessa. Ainoastaan Rasekossa on tällainen titteli mahdollista saada, ja edellisestä kerrasta Rasekossakin, kun uusia puukkoseppämestareita valmistui, ehti kulua kymmenkunta vuotta. Eipä siis ihme, että koulutus houkutteli puukonvalmistajia ympäri Suomen Raisioon hankkimaan itselleen alan mestaritutkinto.

10–20 puukkoa kuussa elättää

Tapio Syrjälä Aurasta ja Mikko Inkeroinen Mikkelistä ovat tehneet puukkoja työkseen jo vuosia, ja uskovat työn tuottavan leipää pöytään jatkossakin.

– Vaikea tällä työllä rikastumaan on päästä, mutta jos tekee 10–20 puukkoa kuukaudessa, niin toki

tästä itselleen riittävän toimeentulon saa, muotoilee Inkeroinen.

Inkeroinen lisää, että puukkomestarin on yrittäjänä osattava paljon muutakin kuin taitavat kädentyöt.

– Ongelma ei ole laadukkaiden ja yksilöllisten puukkojen valmistus, vaan markkinointi.

Molemmat tuoreet mestarit tekevät valtaosan puukoista tilaustyönä.

– Peruspuukon, jonka malli ja tyyppi ovat itselleni tuttuja, tekemiseen menee yhden työpäivän tunnit. Erikoisempiin, esimerkiksi linkkuveitseen, saattaa kulua viikkokin, kertoo Tapio Syrjälä.

Koulutuksesta uusia ideoita

Tapio Syrjälä ja Mikko Inkeroinen pitävät Rasekon koulutuksen antia laadukkaana ja itselleen erittäin tärkeänä virstanpylväänä.

– Mestarititteli tuo lisää uskottavuutta. Ainakin nyt erottuu harrastelijoista, vitsailee Inkeroinen.

Mies kuitenkin vakavoituu ja alkaa luetella koulutuksen monia hyviä puolia.

– Puukontekijä ei ole koskaan valmis. Tässä työssä on syytä olla hereillä ja seurata alan kehitystä. Itseä pitää kouluttaa kaiken aikaa, ja siihen tämä mestarikoulutus täällä Raisiossa vastasi todella hyvin, kiittelee Inkeroinen.

Syrjälä muistuttaa myös vertaistuen merkityksestä.

– Työmme voi olla joskus erittäin yksinäistä puurtamista. Täällä ensinnäkin pääsimme tutustumaan muihin puukontekijöihin ja loimme itsellemme uusia verkostoja, mutta lisäksi opimme varmasti kaikki toinen toisiltamme, sanoo Syrjälä saaden Inkeroisen nyökkäämään vieressä hyväksyvästi.

Mutta miten käsin tehty puukko eroaa teollisesta, ja toisaalta, miten puukontekijöiden tuotteet toisistaan?

– Alusta loppuun käsintehty puukko on tietenkin yksilöllinen ja takuulla erittäin laadukas. Ja meillä puukontekijöillä on kaikilla oma tyylimme, asiaan vihkiytyneet varmasti erottavat nopeasti, kuka mestari on minkäkin puukon valmistanut, vakuuttaa Inkeroinen.

Marko Vuosjoki