Järjestyksessään 45. kertaa vietetyt Paraisten päivät sujuivat kauniin kesäisessä säässä 8. – 9. kesäkuuta. Yrityskehittäjä John Forsmanin avaamassa tapahtumassa Länsi-Turunmaan sydänyhdistys, Pargas Marthaförening ja Pargas Rotaryklubb lahjoittivat sydäniskurin Sollidenin lomakeskukselle. Upean museoajoneuvojen paraatin muodostivat Pargas Retro Carsin jäsenet.
PARAINEN. Länsi-Turunmaan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Paul Vikman on tyytyväinen 8. –9. kesäkuuta järjestettyihin Paraisten päiviin. Hänen mukaansa tapahtuma edustaa paraislaisille yrittäjille vuosittaista tärkeää yhteistä ponnistusta.
– Paikalla oli jälleen noin 55 näytteilleasettajaa, joista suurin osa osallistui molempiin päiviin. Mukana oli niin yrityksiä kuin yhdistyksiäkin esittelemässä tuotteitansa ja toimintaansa, kolmatta kautta puheenjohtajana vaikuttava Vikman sanoo.
Yrittäjät ovat olleet viime kuukausina ahkerasti mukana Paraisten kaupunkistrategian valmistelussa vuosille 2018–2022.
– Aivan loppumetreillä nyt olevassa strategiatyössä olemme korostaneet kaikkien yhteistä toivetta viedä keskusta-aluetta eteenpäin. Hyvinä esimerkkeinä on Paraisten vierasvenesatama, jonka aluetta kaupunki kehittää Malminranta-hankkeessa, sekä Kauppiaskadulle nouseva Art House, joka tuo uutta ilmettä katukuvaan, Vikman toteaa.
Yrittäjät kautta linjan toivovat kannustimia kaupungin puolelta toimintansa kehittämiseen. Vikman pitää hyvänä Naantalin kaupungissa käyttöön otettua mallia, jossa vierasvenesatama on vuokrattu yrittäjilleen pitkällä sopimuksella.
– Pidempi vuokrasopimus toimii kannusteena investoinnelle myös yrittäjän puolelta, Vikman lisää.
Viimeksi vierasvenesatama koki uudistuksia Kjell Gustafssonin aloittaessa satamaisäntänä vuonna 2016.
Maailman meriltä kotiseutukirjailijaksi
Markkinoilla tuoreinta Paraistenseudun eilinen -teostaan oli esittelemässä paraislainen Egil Essén.
– Paraistenseudun eilinen on 11. kirjallisista tuotoksistani. Kirjojeni yhdistävänä tekijänä on saaristo ja kotikaupunkini Parainen. Tässä uusimmassa perehdytään noin kahden vuosisadan kattavaan ajanjaksoon 1800-luvulta aina lähihistoriaan paikallisesta näkökulmasta, Essén kertoo.
Teoksen kuvista välittyy herkullista arjen mikrohistoriaa.
– Olen tiivistänyt kirjaani eletyn elämän sellaisena kuin se on ollut, arkisella tavalla, jota harvemmin historiankirjoista löytää. Lähihistoriasta uskomattomana esimerkkinä on 1930-luku, jolloin vielä viskottiin jätteet Sunttiin, Essén jatkaa.
Synnyinkaupunkiinsa jälleen juurtuneen Essénin suonissa kuohuu matkailijan veri. 15 vuotta sitten laajan yli 400 esi-isää käsittävän sukututkimuksen aloittanut Essén on paljasjalkainen Paraisten saaristolainen.
– Suvussani, jota myös olen tutkinut kirjaksi asti, on paljon merimiehiä ja kalastajia. Itsellänikin merellisiä seikkailuja on riittänyt, kun matkasin 1950-luvulla emigranttina Yhdysvaltoihin. Sittemmin olen myös purjehtinut etelämeren halki, toteaa Essén.
93-vuotiaan Essénin suunnitelmissa on kirjoittaa omaelämäkerta.
– Jos vain elonpäiviä riittää, sen vielä teen, Essén hymyilee.
Herkkuja synnyinseuduilta
Marokosta kotoisin oleva Raja Hamdaoua sekä syyrialaistaustaiset Bushra Aasar ja Yunes Charfu pitivät Paraisten päivien markkinakahvilaa, jossa oli tarjolla heidän synnyinmaidensa perinneleivonnaisia.
– Muutamana vuotena pidimme kahvilaa yhdessä Punaisen Ristin Paraisten osaston kanssa. Nyt kun olemme tulleet täällä tutummiksi, päätimme pystyttää kahvilateltan parin muun uusparaislaisen kanssa, kertoo Hamdaoua.
– Teimme yhdessä baklavaa, kunefea ja muita makeita ja suolaisia herkkuja sekä arabialaista kahvia ja marokkolaista teetä, lisää Bushra Aasarin ja Yunes Charfun 9-vuotias tytär Hanaa.
Kuusi vuotta sitten Suomeen pakolaisena saapunut Raja Hamdaoua viihtyy Paraisilla.
– Tämä on mukavan pieni ja rauhallinen kaupunki, joka vilisee väkeä näin kesäkuukausina, iloitsee Hamdaoua.
Katariina Mäkinen-Önsoy
