Koukeroiset ihmissuhteet hauskuuttavat 20-vuotiaassa Liedon kesäteatterissa

Taloudenhoitajat Miina Salokannel (Chrisse Salminen, vas.) ja Amalia Oljander (Maarit Salonen) kuuntelevat apumies Tuomas Lukassonin (Elias Harri) jorinoita.

Liedon kesäteatteri juhlistaa kahdettakymmenettä toimintavuottaan esittämällä Maria Jotunin Miehen kylkiluu -komedian. Ihmissuhdesoppa käsittelee yhä ihmisiä askarruttavia kysymyksiä. Liedon pappilan pihassa esiintyvä teatteriporukka kaipaa kovasti toiminnalleen pysyviä tiloja.

LIETO. Vielä vuonna 1914 aviopuolison pettäminen oli rikos. Samana vuonna kantaesityksensä sai Maria Jotunin kirjoittama Miehen kylkiluu, joka luokitellaan komediaksi. Sellaisena se saa ensi-iltansa 15. kesäkuuta myös Liedon kesäteatterissa.

– Koska pettäminen oli pitkään rangaistavaa, on mielenkiintoista ajatella, oliko tämä näytelmä tuohon aikaan komedia vai ei. Teoksessa käydään sellaista keskustelua, että jos miettii mielessään varastamista, niin onko silloin varas, tai jos miettii pettämistä, onko silloin uskoton, pohtii ohjaaja Kari Hiltunen.

Miehen kylkiluu koostuu neljästä rinnakkaisesta tarinasta seuratessaan neljän pariskunnan edesottamuksia. Sukset tahtovat mennä ristiin ja joku tahtoisi naimisiin ihastuksensa kanssa, mutta toinen ei halua. Kuka saa kenetkin, on näytelmän ydinkysymys.

Klassikon ainekset

Liedon Teatteriyhdistys ry:n puheenjohtaja Teresia Harrin mukaan kesäteatterissa haluttiin viime kesän historiallisen draaman jälkeen tehdä jotakin hauskaa. Miehen kylkiluu juhlistaa sopivasti myös yhdistyksen 20-vuotisjuhlavuotta.

– Näytelmään päätymisen syynä voisi pitää myös sitä, että Jotuni on kuitenkin naiskirjailija. Eli meillä on myös merkittäviä naiskirjailijoita eikä pelkästään Aleksis Kivi. Voisi melkein sanoa, että hän on näytelmäkirjallisuutemme naispuolinen Kivi, lisää Kari Hiltunen, joka ylistää Jotunin rytmiikkaa, huumoria ja tapaa rakentaa kohtauksia.

Miehen kylkiluu on selkeä klassikko, mutta syntyykö vastaavanlaisia enää nykypäivänä?

– Emme tietenkään voi ennustaa, onko jokin nykyajan teksti sadan vuoden päästä klassikko. Suomessa kuitenkin kirjoitetaan tällä hetkellä hyviä näytelmiä, mutta kestävätkö ne aikaa, on eri asia. Ne näytelmät, joiden voisin uskoa klassikoiksi yltävän, ovat jonkin verran aikaansa sidottuja mutta eivät kylläkään komedioita, Hiltunen kertoo.

Vanhaa kieltä ja elämän peruskysymyksiä

Miehen kylkiluu esitetään vanhahtavasti sointuvalla kielellä.

– Teksti on omalla tavallaan vaativaa. Mukana on esimerkiksi sellaisia sanoja, joita ei tänä päivänä enää käytetä. Myös lauserakenne asettaa omat haasteensa, kuvailee apteekkari Jussi Ollenbergin roolissa nähtävä Juha Lettinen.

– Repliikit täytyy opetella tarkasti sanasta sanaan ulkoa, sillä jos niitä alkaa muokata, kaikki hienous tekstistä tavallaan häviää, kertoo puolestaan apteekin taloudenhoitajana, Amalia Oljanderina nähtävä Maarit Salonen.

Vaikka kieli vanhaa onkin, Miehen kylkiluusta voi löytää yhä ajankohtaisia teemoja.

– Ehkä ne klassikon ainekset tulevat peruskysymysten miettimisestä, ja sellaisia tässä näytelmässä on. Kyllä monissa kodeissa mietitään, että miksi sen kumppanin pää kääntyi kaupungilla, että flirttailiko se sen ohikulkijan kanssa, ohjaaja miettii.

Tiloja kaivataan kipeästi

Näytelmän lavastus on ohjaajan ja työryhmän yhteistyön tulos ja siihen liittyy myös ekologinen aspektinsa.

– Olemme kierrättäneet Turun Kaupunginteatterin lavastusmateriaaleja, jotka olisivat muuten menneet roskiin, Kari Hiltunen kertoo kehuen samalla Liedon pappilan miljöötä, jossa näytelmä esitetään.

Liedon kesäteatterilla ei kuitenkaan ole kiinteää toimintapaikkaa ja muutettu onkin usein.

– Olemme kiitollisia seurakunnalle, että saamme käyttää tätä pihapiiriä. Toivomme kuitenkin, että Liedon kunta panostaisi kulttuuriin tekemällä kesä- ja talviteatteritilat. Tiloja voisi käyttää muihinkin tarkoituksiin. Esimerkiksi joissain 3 500 asukkaan kunnissa on panostettu merkittäviä summia kesäteatteritilojen rakentamiseen, koska on katsottu, että siitä on yleistä hyötyä alueen talouselämälle ja yhteisölle, sanoo Hiltunen.

Myös toisenlaisia toiveita on.

– Sen lisäksi, että toivomme nuorisoa katsomoon, toivoisimme heitä myös mukaan toimintaan. Tämä on mukava harrastus, joka soveltuu kaikenlaisille ihmisille. Ei ole pakko näytellä, vaan voi myös esimerkiksi nikkaroida ja tehdä lavastuksia. Eli mukaan vaan, kehottaa eri teattereissa monenlaisissa tehtävissä toiminut Juha Lettinen.

Jaakko Virrankoski