Toukokuun puolivälissä Kuninkojan luonnonsuojelualueella järjestettiin purokävely, jossa tutustuttiin lajistoltaan rikkaaseen luontoon – yllättävää kyllä – aivan kaupungin läheisyydessä. Kävelyretkellä nostettiin esille samalla luontoon kohdistuvia haasteita sekä mahdollisuuksia kunnostustoimenpiteisiin.
TURKU. Kivenheiton päässä Länsikeskuksen Prismalta maisema vaihtuu yllättäen. Alkaa metsäinen luonnonsuojelualue, jossa auringossa kimalteleva metsäpuro sekä lukuisat lintu- ja kasvilajit saattavat kaupunkilaisen vaivattomasti monimuotoisen luonnon keskelle.
15. toukokuuta Kuninkojan luontoon oli mahdollisuus tutustua opastettuna, kun Valonia ja Länsi-Turku ry yhteistyössä Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin kanssa toteuttivat Kuninkojan purokävelyn. Retkellä pohdinnassa olivat muun muassa kaupungistumisen vaikutukset luontoon, tutustuminen kalastoon, lintuihin ja kasveihin sekä kaupunkipuro Kuninkojan kunnostusmahdollisuuksiin.
Rikas lajisto
Valonian vesiasiantuntija Janne Tolosen mukaan luonnontilaiset purot alkavat olla harvinaisuus erityisesti Etelä-Suomessa.
– Täältä on käytännössä hyvin vaikea tai oikeastaan mahdoton löytää täysin luonnontilassa olevaa puroa. Mutta sitten on tällaisia hienoja ja vähintään luonnontilan kaltaisia puroja, kuten täällä Kuninkojan kaupunkialueella.
Tolonen kertoo pienissä puroissa eläneen monipuolista lajistoa ja esimerkiksi useita kalalajeja. Vähitellen kuitenkin tehostuneen maankäytön ja muun kuormituksen, kuten vesistöihin laskettujen jätevesien myötä monet lajit ovat hävinneet.
– 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tässä on ollut myös hyvä jokirapukanta. Rapuja on silloin pyydetty myyntiin asti.
Varsinais-Suomen Luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Hannu Klemola pitää puroalueita loistavana retkikohteena myös lintuharrastajille.
– Näin pienissä puroissa on veteen liittyvää lajistoa, joka poikkeaa ympäröivästä lajistosta, kuten västäräkkiä, sinisorsaa, telkkää, tavia ja koskikaraa. Aina, kun lintumiehet menevät tällaisen puron ylitse, he tahtovat jäädä kuuntelemaan, Klemola huomauttaa, ja toteaa metsemmäksi mentäessä myös avoimia paikkoja välttelevien lepakoiden viihtyvän hyvin Kuninkojan metsikön kaltaisissa paikoissa.
Niin ikään puustonsa osalta alue on rikas.
– Kaupunkimetsäksi tämä on suhteellisen luonnontilainen. Asutuksen keskellä metsäalueet ovat pienialaisia, mutta arvokkaita ekologisen verkoston kannalta. Niiden säästäminen turvaa lajien yhteydet maaseudun metsiin. Kaupunkien ja kuntien olisikin tärkeää miettiä metsänhoidon käytäntöjään, pohtii luontoasiantuntija Niina Ruuska Valoniasta.
Kunnostustoimenpiteitä
Kuninkoja purokävely oli osa Valonian virtavesien kunnostushanketta. Muun muassa Salossa purokunnostuksia on jo tehty. Janne Tolosen mukaan kunnostustoimintaa ollaan mahdollisesti aktivoimassa myös Kuninkojan alueella.
– Yksi iso ongelma näissä virtavesissä ovat laajan tieverkoston mukanaan tuomat tierummut. Kalat eivät pääse liikkumaan, ja tälläkin alueella on kymmeniä rumpuja, jotka estävät kalaston ja muiden vesieliöiden liikkumisen. Vaellusesteiden myötä monet vaelluskalat ovatkin uhanalaistuneet. Veden laatu ja rehevöityminen on ollut siinä ohessa myös iso tekijä, vesiasiantuntija toteaa.
Yksi tavallisimmista purokunnostustoimenpiteistä on kivi- ja sorapohjaisten koski- ja virtapaikkojen palauttaminen puroihin. Muun muassa uhanalainen vaelluskala taimen lisääntyy tällaisilla sorapohjilla.
– Kuninkojaan on taimenkanta kotiutettu kalaistutuksilla. Aikoinaan taimen hyvin todennäköisesti on lisääntynyt täällä ja hävinnyt sitten monestakin syystä. Kuninkojaan on useampana keväänä istutettu taimenen poikasia ja tavoitteena on, että se alkaisi luontaisesti lisääntyä, kertoo Tolonen, jonka mukaan puhetta on ollut myös jokiravun siirtoistuttamisesta Kuninkojan yläosaan.
Luontoasiantuntija Ruuskan mukaan taajamien metsänhoidon keskeisenä tavoitteena on säilyttää ne piirteet, joita eliöstön elinolot edellyttävät. Vähitellen on yleistymässä myös niin sanottu jatkuvapeitteinen metsänkasvatus.
– Jatkuvapeitteisessä metsässä elää useita eri puusukupolvia yhtä aikaa ja hakkuulla poistetaan ainoastaan vanhinta tukkipuustoa. Aluskasvillisuutta ja eri ikäistä ja -rakenteista metsää säästetään. Koko ajan on kasvamassa myös uusi taimisto. Tästä saadaan jatkuvasti lisää kokemuksia ja uusia tutkimustuloksia, tarkentaa Tolonen.
Lähiluonnon merkitys
Täydennysrakentamisen – jota Kuninkojallakin tehdään – on todettu olevan uhka luonnolle. Purokävelyn järjestäjien mukaan kaupunkilaisten olisikin tärkeää ymmärtää lähiluonnon merkitys. Caj Koskinen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiristä tiivistikin asian osuvasti purokävelyn päätteeksi.
– Nykyisin suunnitellaan kaikenlaisia bisneskeskuksia ynnä muita. Luonto on tärkeää säilyttää myös niiden läheisyydessä, sillä mikä olisi parempaa vastapainoa työlle kuin luonnossa liikkuminen?
Jaakko Virrankoski
