Maarit Haapasaarella on Littoisissa neljä berninpaimenkoiraa, jotka tunnetaan hyvin jo ympäri Varsinais-Suomen Hali-Koirina. Kotona ne temmeltävät aivan kuin mitkä tahansa koirat, mutta kun Haapasaari pukee itselleen turkoosin paidan ja koirille huivit kaulaan, ne tietävät, että nyt lähdetään töihin.
KAARINA. Kaarinan kansalaistoiminnan keskuksessa Puntarissa jumpattiin keskiviikkona 2. toukokuuta Hali-Koiran avulla. Toistakymmentä tuolijumppaajaa asettui piiriin, jonka keskellä koira työskenteli ahkerasti: kävi viemässä ja hakemassa palloa, tervehti vuoroin kaikkia ja sai osakseen aimo annoksen rapsutuksia. Piirissä raikui vuoroin nauru ja vuoroin laulu. Ja kun laulu loppui, Hilma-koira tiesi, että nyt on hänen vuoronsa.
– En usko, että tunnelma olisi ollut tällainen ilman Hilman läsnäoloa. Se leppoistaa aina tilanteen kuin tilanteen tekemällä omia temppujaan ja huomioimalla jokaisen, kommentoi Hali-Koirien kouluttaja Maarit Haapasaari Littoisista.
Koiran läsnäolo laskee tutkitusti verenpainetta ja sykettä sekä lisää esimerkiksi hyvän mielen hormoniksi kutsutun oksitosiinin eritystä verenkierrossa.
– Ja koira hyväksyy sinut aina sellaisena kuin olet, Haapasaari muistuttaa.
Puntarissakin tehty jumppaa on suunniteltu yhdessä fysioterapiaopiskelijoiden kanssa.
– Ensin mietittiin, mitkä liikkeet ovat ovat ikäihmisille hyviä ja sitten mietittiin, miten niihin saa liitettyä koiran, Haapasaari kertoo.
Erityistaitona ihmisten lukeminen
Hilman koko nimi on Hilma-Maria. Hän täyttää kesällä kolme ja on Haapasaaren Hali-Koirista nuorin. Lisäksi laumaan kuuluvat 10-vuotias Bella-Riina, 7-vuotias Viljo-Valdemar, ja 6-vuotias NeitiNamu. Kaikki ovat berninpaimenkoiria. Terapiakoirien keskuudessa berninpaimenkoira onkin kaikkein suosituin rotu.
– Sen nallemainen ulkonäkö ja iso koko rauhoittaa ihmisiä. Lisäksi sillä on luontainen auktoriteetti juuri kokonsa vuoksi. Toisaalta, jos Hali-Koira olisi vaikka bernhardilainen, niin koko voisi olla jo haitaksi, sillä kaikkein suurimmat koirat saattavat pelottaa, Haapasaari selittää.
Haapasaari on aloittanut koirien kouluttamisen heti, kun ne ovat hänelle tulleet.
– Hilma tuli meille 22.8. ja 23.8. sillä alkoi työt. Ensimmäisen puoli vuotta hän tosin oli katseluoppilaana ja sitten vasta alkoi käydä työkeikoilla ainoana koirana. Nyt se on jo niin taitava, että voisin jättää sen tänne ja yksin ja se tietäisi tarkalleen, mitä sen pitäisi tehdä, Haapasaari kertoo.
Haapasaaren mukaan Hali-Koirien erityistaito on ihmisten lukeminen.
– Jos joku ei halua koskea koiraan tai vaikka pelkää koiria, niin koirat eivät pyri luokse ollenkaan. Joskus taas koira saattaa kietoutua pitkäksi aikaa jonkun lapsen ympärille. Ja myöhemmin selviää, että lapsella on tarve saada erityistä tukea tai huomiota, Haapasaari selittää.
Haliannoksia ja fysioterapiaa
Haapasaari on tehnyt monenlaista koira-avusteista työskentelyä alan pioneerina jo pitkään.
– Minulla on aina ollut koiria, mutta minua ei koskaan kiinnostanut niiden kanssa kilpailu. Sitten kiinnostuin koira-avusteisesta vapaaehtoisyöstä ja toin sen Varsinais-Suomeen 2000-luvun alussa. Siitä toimintani lähti kehittymään pikku hiljaa ammattimaisempaan suuntaan. Vuonna 2011 perustin Hali-Koira-yritykseni, hän kertoo.
Haapasaaren ja Hali-Koirien vierailuja esimerkiksi vanhainkodeissa, lastenkodeissa tai kehitysvammaisten luona lasketaan Haliannoksina. Näiden vierailujen aikana Hali-Koira voi osallistua esimerkiksi fysioterapeuttisen hoidon toteuttamiseen fysioterapeutin kanssa tai toimia hoitolaitoksessa liikuntaan innostajana. Lisäksi lempeän Hali-Koiran avulla voi purkaa vaikka koirapelkoja.
Haapasaari on tehnyt yhteistyössä Saimaan AMK:n fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa myös Koira-avusteista ryhmäkuntoutusta muistisairaille -kirjan, josta kuntoutuksen ammattilaiset ja muut asiasta kiinnostuneet voivat ammentaa oppeja.
Sanataidetta ja kävelytreffejä
Haapasaari ja sanataiteilija Veera Vähämaa ovat kehittäneet koira-avusteisen sanataidemenetelmän, jossa kirjoitetaan tai luetaan koiralle.
– Silloin kirjoitusvirheillä ei ole mitään väliä, koska koirahan ei sellaisista välitä. Monesti kirjoitamme monologeja koirana. Heittäydymme siis koiran nahkoihin ja kuvailemme asioita koiran näkökulmasta eri aistien avulla, Haapasaari selittää.
Lukihäiriöiselle lapselle taas voi olla rentouttavaa saada lukea koiralle.
– Olen ollut alusta asti mukana, vuodesta 2010, kehittämässä Suomen lukukoiratoimintaa. Lukukoiratoiminta Suomessa on saanut alkunsa Kaarinan kaupungin kirjaston, Kaarinan koulutoimen, lasten psykiatri Kaija Ikäheimon ja minun yhteistyöstä, Haapasaari kertoo.
Lisäksi Hali-Koirat käyvät säännöllisesti kaikille avoimilla ja maksuttomilla kävelytreffeillä.
– Kävelytreffejä järjestetään Turussa maanantaisin kello 13 yksinäisyyden häätämiseksi. Viime vuonna kävelytreffeillä oli mukana yli 2000 kävelijää. Niitä järjestetään yhteistyössä Turun lähimmäispalveluyhdistys ry:n kanssa. Toimintaa tukevat Turun kaupunki ja LähiTapiola Varsinais-Suomi, Haapasaari kertoo.
Nuortuneena eteenpäin
Puntarissa järjestetyn jumppahetken jälkeen yksi kävijöistä huikkasi ovelta kiitokset ja sanoi, että olo on kuin olisi nuortunut jälleen.
Jumppatuntiin osallistuneelle Airi Laaksonen Hali-Koirat ovat jo tuttu juttu.
– Olen käynyt jo yli vuoden kävelytreffeillä. Hali-Koiraan on äärimmäisen helppo saada kontakti. Se on niin kiltti ja rauhallinen koira – ja viisas ja tottelevainen. Tämäkin hetki olisi ollut ihan erilainen ilman koiraa. Ja lenkillä saadaan aina heti yhteinen puheenaihe, kun koira on mukana, hän kommentoi.
Puntarin toiminnanohjaaja Ritva Savolainen tunnustautuu koiraihmiseksi ja siksi hän innostui heti, kun sai vinkin Hali-Koirista.
– Yritämme järjestää Puntarissa monenlaista ohjattua ja avointa toimintaa. Avoimessa toiminnassa ihmiset voivat tulla tänne kahville tai lukemaan lehtiä. Toiminta on kaikille avointa, mutta toki aukioloajat ovat nyt sellaiset, että toiminnassa käy eniten ikäihmisiä. Olemme kyllä suunnitelleet, että myös nuorille pidettäisiin täällä joskus omaa kahvilaa, hän kertoo.
Puntari aukesi Kaarinan keskustaan viime vuonna ja pyörii Stean rahoituksella.
– Tarkoituksemme on tukea kaarinalaista kansalaistoimintaa. Esimerkiksi yhdistykset saavat maksutta kokoustaa meidän tiloissa, hän kertoo.
Janica Vilen
