Talouskasvun suhteen Suomessa voidaan puhua menetetystä vuosikymmenestä, joka onneksi päättyi viime vuoteen. Nyt Turun seudulle povataan syntyvän lähivuosina jopa 30 000 uutta työpaikkaa. Masku haluaa napata osan uusista tulokkaista – niin yrittäjistä kuin asukkaistakin. Kankaisten kartanolla pohdittiin viime viikolla avaimia Maskun ja koko seudun menestykseen.
Turku Business Regionin tarkoituksena on koota yhteen Turun seudun elinkeinoelämä, korkeakoulut, järjestöt ja kunnat. Yhteistyö synnyttää uusia tuotteita ja palveluita, jotka vauhdittavat yritystoiminnan kasvua ja alueen hyvinvointia.
MASKU. Turku Science Parkissa on alkuvuonna on otettu käyttöön koko Turun seudun elinkeino- ja innovaatiotoimintoja palveleva markkinointinimi Turku Business Region. Sen myötä seudullista osaamista ja yritystoimintaa palvelevat asiantuntijat ovat lähteneet kuntakierrokselle esittelemään toimintaansa sekä pohtimaan kunkin kunnan menestystekijöitä.
Maskussa kyseinen tilaisuus järjestettiin Kankaisten kartanolla torstaina 12. huhtikuuta. Avoimeen tilaisuuteen saapui hiukan toistakymmentä sekä oman kunnan että oman liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostunutta kuntapäättäjää, yrittäjää ja kuntalaista.
Tilaisuutta alusti Turku Science Park Oy:n markkinointijohtaja Minna Karhu.
– Varsinais-Suomessa taotaan nyt aika kiivasta kasvua koko Suomen hyväksi. Nyt on nähtävissä vahva pohja positiiviseen tulevaisuuden uskoon, Karhu iloitsee.
Haasteitakin kuitenkin on.
– Kun pääministeri vieraili Turussa, hän sanoi, että lähivuosina täytyy muuntokouluttaa miljoona suomalaista. Kaikki toimialat ovat nyt suuressa murroksessa, Karhu kertoo.
Yksi tärkeimmistä asioista Turku Business Regionin väen mielestä on se, että Turun seudun ihmiset ajattelisivat oikeasti koko seutukuntaa tehdessään päätöksiä tai vaikka perustaessaan yrityksiä. Turun seudun läntisten kuntien yhteyspäällikkö Tuomas Mikkola ei näe omassa työssään kuntarajoja ollenkaan.
– Jos vaikka täytyy etsiä yritykselle toimitilaa, niin ei minun silmissäni tällä alueella ole kuntarajoja. Turku region tarkoittaa aidosti sitä, että kun joku yritys päättää sijoittua tänne, hyöty tulee aina koko alueelle, hän uskoo.
Lisää asukkaita ja yrittäjiä
Minna Karhu näkee Maskussa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
– Sitä kannattaa nyt miettiä, kuinka moni niistä 30 000 ihmisestä voisi tulla asumaan Maskuun. Maskulaista elämänlaatua saa nyt uuden tien myötä vartin ajomatkan päästä, hän muistuttaa.
Paikalla ollut Maskun kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Runola kertoo, että asiasta ollaan kunnassa puhuttu ahkerasti – viimeksi strategiaseminaarissa.
– Maskuun haluttaisiin sekä uusia asukkaita että uusia yrittäjiä noin kahden prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla. Mutta viime vuosina näihin tavoitteisiin ei olla ylletty, vaan olemme junnanneet paikallaan kasvukehityksessä jo muutaman vuoden, kertoo Runola.
Paikalla olleet ihmiset uskovat, että huono koulutilanne on vaikuttanut kunnan vetovoimaan, mutta kohta se ongelma on ratkaistu.
– Jatkossa meillä on vetovoimaa, kun saamme tänne Suomen terveimmät koulut! Se on ollut aika raskas investointi, toivottavasti myös hyödyllinen, Runola sanoo.
Karhu esitteli tilaisuudessa myös Turun seudun Töihin tänne! -kampanjaa, joka on yksi konkreettinen keino kunnille havitella uusia asukkaita. Kampanja on suunnattu 18–35-vuotiaille potentiaalisille muuttajille ja se toteutetaan digikanavissa maalis–huhtikuun aikana.
Yritystontteja Maskussa on mukavasti, mutta yrittäjien silmissä tarjonta ei täysin vastaa kysyntää. Eräs paikalla olleista yksinyrittäjistä on joutunut vuokraamaan toimitilan Raisiosta, koska Maskussa ei ole tarjolla tarpeeksi pieniä toimistotiloja. Myös pientä hallitilaa kaivattaisiin lisää. Harvassa ovat ne maskulaiset yritykset, jotka tarvitsevat Rivieran yritystonttien suuruusluokkaa – tällä hetkellä.
Kasitien myötä Maskun sijainti on entistä houkuttelevampi ja se näkyy sekä yrittäjien että kuntapäättäjien mukaan keskusteluissa, mutta ei vielä varsinaisesti numeroissa.
– Mutta esimerkiksi golf-kentällä ollaan nyt tyytyväisiä. Turun keskustasta ajaa vaikka Harjattulaan 45 minuuttia, mutta tänne vain 15 minuuttia, Runola kertoo esimerkkinä.
Julkinen liikenne on edelleen yksi kapula Maskun kasvun rattaissa. Maskua ei olla otettu Föliin mukaan. Asiasta keskustellaan uudelleen taas ensi vuonna.
Maskuun oma elinkeinoasiamies?
Maskun kunnanjohtaja Arto Oikarinen nosti keskusteluun kunnan omat palvelut.
– Turun seudulla kunnat ovat valmistautumassa maakuntauuditukseen ja soten mahdolliseen tulemiseen ja sitä myötä siirtämässä palveluidensa painopistettä elinvoiman kehittämiseen. Länsipuolen kunnissakin ollaan viime aikoina palkattu elinvoimapäälliköitä milloin milläkin nimikkeellä. Naantalissa sellainen on ollut jo pitkän aikaa, Mynämäki palkkasi juuri kahdeksi vuodeksi määräaikaisen ja Raisiossa on haku käynnissä. Kannattaisiko meidän panostaa omaan tämän alan työntekijään? hän kysyy.
Turku Business Regionin kasvu- ja kehittämispalveluiden johtaja Marko Puhtila on vakuuttunut siitä, että pitäisi.
– Olemme huomanneet, että jos kunnassa on yritysasiamies tai jokin muu elinkeinopuolen ihminen, joka tuntee oman kunnan asiat, meidän yhteistyö koko kunnan ja kaikkien yritysten kanssa on syventynyt. Yritysten on helpompi olla yhteydessä yhteen tuttuun ihmiseen, joka tuntee meidän palvelut hyvin ja pystyy ohjaamaan yrittäjiä niiden pariin, hän perustelee.
Maskun Yrittäjien puheenjohtaja Mika Nikula on ehdottomasti samaa mieltä.
– Täällä on niin monta yrittäjää, jotka rehkivät vain siellä omalla pajallaan. Heille kynnys pyytää apua Turusta on todella iso. Olisi paljon helpompaa ottaa yhteyttä kunnan omaan elinkeinoasiamieheen, hän uskoo.
Hänellä itsellään on positiivinen kokemus Turku Business Regionin palveluista.
– Vuosi sitten Cafe Maskussa pidettiin tällainen vastaava tilaisuus ja silloin olin saanut hirveän ällin, että meidän firmassa täytyy tehdä digiloikka. Jätin yhteystiedot, ja seuraavan päivänä Science Parkista tuli soitto ja menin käymään. En tiennyt yhtään, mitä oikeastaan haluan tai mitä voisin ylipäänsä saada, mutta sen puolentoista tunnin aikana päästiin sellaiseen älynväläykseen, että meidän huoltotoiminta muutetaan digitaaliseen muotoon, hän kertoo.
Nikulan yritys Maskun Talotekniikkatiimi pääsi mukaan EU-rahoitteiseen projektiin.
– Seuraavaksi kävin yliopistolla keskustelemassa yhden professorin ja opiskelijan kanssa pariin otteeseen. Sen jälkeen tämä opiskelija etsi koko kesän meille erilaisia järjestelmiä ja vertaili niitä. Hän teki hienon loppuraportin, jossa hän vertaili niiden hyviä ja huonoja puolia. Sitten me valittiin omasta mielestä paras ja otettiin se käyttöön. Omakustannushinta oli muistaakseni 240 euroa. Että näinkin yksinkertaisiin juttuihin voi saada valtavasti apua, hän vinkkaa muille yrittäjille.
Janica Vilen
