KOLUMNI. Monen elämä muuttui, kun 18.8.2017 nuori mies mielivaltaisesti puukotti ihmisiä Turun torilla. Ensin luultiin, että hän toimi yksin, mutta hänellä oli oppimestari, toinen nuori mies, jonka hän tapasi moskeijassa ja rukouksen jälkeen he aloittivat väkivallantekoon liittyvät keskustelut. Miehen lapsuuden koti oli uskonnollinen ja hän oli Koraanista lukenut kehotuksen tappaa vääräuskoisia. Raamatustakin löytyy jumalan kansan sotia ja väkivaltaa, mutta Jeesus ei hyväksynyt väkivaltaa. Pyhiä kirjoituksia voi lukea eri tavoin. Muslimeita ja kristittyjä on monenlaisia. Jokainen ihminen elää uskoaan tavallaan.
Nuorena lukiolaisena rinnakkaisluokan poika tappoi opettajani. Se järkytti kaikkia. En halunnut lukea siitä, enkä katsella lööppejä. Asioihin on erilaisia näkökulmia. Uhrit ja tekijä näkevät eri tavoin.
Viime viikolla alkoi Turun puukotuksen oikeudenkäynti, jossa selvitetään, mihin puukottaja on syyllinen ja mikä on rangaistus. Suomessa jokainen saa oikeuden edessä vastata teoistaan ja häntä kuullaan.
Ihmisen elämään mahtuu paljon ja miksi joku tekee väkivaltaisia tekoja, ei ole yleensä hetken mielijohde. Elämä on jo ehkä lapsesta asti kulkenut siihen suuntaan. Nuorena ihmettelin Raamatun kohtia, joissa Jumala sanoi olevansa kiivas ja kostavansa isien teot kolmanteen ja neljänteen polveen. Pahat teot ja lasten kaltoinkohtelu jättävät jäljen lapseen ja ”kostautuvat”. Paha saa palkkansa, mutta eikö Jumala anna anteeksi? Onko se sitten vanhempien syy? Ei välttämättä.
Puukotuksessa kaksi ihmistä kuoli, kahdeksan loukkaantui vakavasti ja satoja ihmisiä teko järkytti vakavasti. Tapahtunutta ei saa pyyhittyä pois ja sen jäljet näkyvät monien elämässä loppuelämän. Väkivalta rikkoo ja satuttaa. Se on osa elämää, se pitää nähdä, mutta sitä ei saa hyväksyä. Tekijä tarvitsee rangaistuksen ja kanssaihmiset suojan.
Koulukaverini kärsi rangaistuksen, mutta vankeudessa hän löysi armahtavan Jeesuksen ja hänen elämänsä muuttui. Uskon, että Jumala tahtoo antaa jokaiselle mahdollisuuden.
Jumala on armollinen ja antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, vaikkei jätäkään rankaisematta. Hän on oikeudenmukainen, eikä ”paina villaisella”, kun jotakin on satutettu ja loukattu. Pahaa ei voi tehdä ilman seuraamuksia. Ihmisen teoilla on merkitystä. Jotkut auttoivat uhreja ja jotkut yrittivät estää puukottajaa. Meillä on vastuu siitä, mitä tekoja teemme ja millaisia sanoja sanomme.
Oikeuslaitos tuomitsee. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Uhrit pelkäävät ja surevat pitkään, mutta jossain vaiheessa näistä tapahtumista tulee vain pala elettyä elämää meille kaikille. Viha, kosto ja katkeruus tuhoavat eniten kantajaansa. Jumala ei ole syypää ihmisen pahuuteen. Hän kutsuu meitäkin armahtamaan, antamaan anteeksi ja sallimaan murhaajallekin uuden alun.
Erja Viherkoski
Johtava diakoni
Turun Katariinan seurakunta
