Kansainvälinen kajahtaa Iskun talolla lähes 20 vuoden tauon jälkeen

Vasemmistopoliitikot Marko Pekkarinen ja Melina Virtanen vastaavan Paimion ja Sauvon Työväen Vappu 2018 -tapahtuman järjestelyistä.

Paimiosta Sauvoon muuttanut Marko Pekkarinen on aina ihmetellyt kuvitteellista muuria Paimion ja Sauvon välillä. Nyt hän suunnittelee kahden kunnan yhteistä vapputapahtumaa historiallisessa miljöössä: Iskun talolla. Ylioppilaslakit päähän ja juhlimaan siis, mars!

PAIMIO. Paimion Iskun talolla järjestetään Työväen vapputapahtuma tiistaina 1. toukokuuta kello 15. Vanhalla Työväentalolla järjestetyllä vappujuhlalla oli Paimiossa vuosikymmeniä pitkä perinne, joka loppui vuonna 2000. Nyt se herätetään henkiin uudelleen.

Tapahtuma järjestetään Paimion ja Sauvon yhteistyössä, tai oikeastaan Marko Pekkarisen ja Melina Virtasen. Molemmat ovat syntyneet Paimiossa, mutta Pekkarinen asuu nykyisin Sauvon puolella ja toimii siellä vasemmistoliiton valtuutettuna. Virtanen taas istuu Paimion valtuustossa SDP:n edustajana.

Idean vappuperinteen elvyttämisestä sai Marko Pekkarinen, joka on tasan 40 vuotta sitten 6-vuotiaana esiintynyt kyseisessä tapahtumassa Iskun talon lavalla.

– Isosisko ja isoveli tankkasivat mulle runon päähän ja esitin sen sitten lavalla. Täytyy jotenkin yrittää selvittää, mikä runo se oli, jotta voisin vaikka esittää sen uudelleen, pohtii juhlan avaussanoista vastaava Pekkarinen.

Juhlapuheen taas tulee pitämään SDP:n kansanedustaja Katja Taimela.

– Puoluepolitiikkaa ei ole kuitenkaan tarkoitus korostaa sen kummemmin. Edustusta on tulossa enemmänkin AY-puolelta, Pekkarinen kertoo.

– Eikä tämä ole mitään pönötystä. Sisällä pidetään pieni juhlaosuus ja sen jälkeen pihalla on vapaamuotoista oleskelua. AY-liikkeet tarjoavat makkaraa ja kahvia, Pekkarinen lisää.

Lisäksi ohjelmassa on Hanna Mäkisen järjestämää vapaamuotoista teatteria ja muuta mahdollista pientä ohjelmaa.

Ensi vuonna uudestaan

Pekkarinen ja Virtanen ovat perustaneet tapahtumaa varten vapputoimikunnan, jossa ollaan oltu ideasta todella innoissaan.

– Nyt ollaan jo niin lähellä vappua, että osa ideoista toteutetaan vasta ensi vuonna. Selvästi näkee, että tällaista ollaan kaivattu. Nyt tämä tapahtuma on lähinnä mun ja Markon vastuulla, mutta tulevina vuosina toivotaan, että ammattiyhdistykset ottaisivat vastuun järjestämisestä, Virtanen kertoo.

– Kun lähtötilanne on nolla, niin kaikki mitä saadaan aikaan, on plussaa, Pekkarinen jatkaa.

– 18 vuotta sitten viimeksi on Kansainvälinen kajahtanut tässä salissa ja nyt se soi taas uudestaan. Jo se on todella iso juttu, hän iloitsee. Ja jos maailman kuuluisimman työväenlaulun sanat ovat hukassa, niin niitä löytyy tilaisuudesta printattuina.

Historialliset talot tapahtumapaikkoina

Paimiossa on myös toinen vapputapahtuma. Tillintuvalla on nimittäin jo muutaman vuoden ajan järjestetty suuren suosion saanut Lasten Vapputapahtuma. Kriivarin koulun vanhempainyhdistyksen organisoimassa juhlassa on monenlaista myyntiä, poniratsastusta, vappupalloja ja vapun perinneherkkuja. Myynnistä vastaavat paikalliset koululuokat ja yhdistykset.

– Mekin ollaan menossa sinne. Ei haluttu missään tapauksessa kilpailla tämän tapahtuman kanssa, vaan täydentää vappuohjelmaa entisestään. Tillintuvan tapahtuma on selkeästi lapsille ja ei-poliittinen, Virtanen selittää.

Molemmat tapahtumat järjestetään historiallisissa yli sata vuotta vanhoissa taloissa. Iskun talon on rakennuttanut Työväentaloksi Paimion Vistan Työväenyhdistys. Tillintuvan rakennuttivat Paimion Nuorisoseura, Voimistelu- ja Urheiluseura Kisa ja Paimion Maalaisseura vuonna 1906, ja sata vuotta sitten talossa toimi aktiivisesti myös suojeluskunta. Suomen sisällissodan muistovuonna päästään Paimiossa viettämään vappua siis ensin valkoisten ja sitten punaisten vanhoilla kokoontumispaikoilla.

– Sellainenkin sanonta on, että vallankumous alkaa Iskun talolta, mutta sateen sattuessa peruutetaan. Mutta nyt ei kyllä aloiteta vallankumousta, vaikka olisi kuinka poutapäivä. Ei tarvitse pelätä, nauraa Pekkarinen.

Janica Vilen

*OIKAISU: Juttua muokattu 16.4. Tillintuvan osalta. Alun perin jutussa luki, että talo olisi rakennettu suojeluskuntataloksi. Suojeluskunta alkoi kuitenkin toimia talossa vasta vuonna 1917 ja talo rakennettiin muuhun käyttöön jo vuonna 1906.