Raisio Oyj täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Siihen kuuluva Suomen vanhin rehutehdas Raisioagro taas perustettiin tasan 70 vuotta sitten. Vuonna 2015 Raisioagrossa kehiteltiin lehmien elämää analysoiva Tuotostutka ja vuonna 2016 kalojen kasvuun pureutunut Kasvuluotain. Nyt nuo uudet älykkäät ratkaisut ovat tuottaneet niin hyvää tulosta, että Turun kauppakamarin ICT-valiokunta myönsi Raisioagro Oy:lle ICT-teko 2017 -palkinnon.
Turun kauppakamarin ICT-valiokunta palkitsee vuosittain henkilön, yrityksen tai teon esimerkillisestä toiminnasta digitalisaation parissa. ICT-teko-palkinto on jaettu vuodesta 2004 lähtien, ja aiempina vuosina palkittuja ovat muun muassa Trinitas Lääkäripalvelut Oy, Nextfour Group, Boost Turku (Windows Phone Hackathon) sekä meripelastustoiminta. Henkilöinä palkinnon on saanut muun muassa Antti Tuomisto, Jukka Rinnevaara sekä Teemu Brunila ja The Crash -yhtye.
RAISIO. Turun kauppakamari myönsi maaliskuussa Raisiagrolle ICT-teko 2017 -palkinnon. Palkinnon valintaperusteluissa todetaan, että Raisioagro on esimerkillisesti onnistunut digitalisoimaan perinteistä toimialaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tuotantoprosessiin on tuotu analytiikkaa ja prosessia automatisoitu. Lisäksi tuottajan kykyä seurata taloutta ja dataan pohjautuvaa päätöksentekoa on parannettu.
– Raisioagron kehittämä digitaalinen tuotannonseurantaohjelma Tuotostutka on oiva esimerkki digitalisaation hyödyntämisestä perinteisellä toimialalla. Jokaisen yrityksen kannattaa etsiä ideaa omasta ’tuotostutkastaan’, jolla parantaa kilpailukykyä liiketoiminnassaan, sanoo ICT-valiokunnan puheenjohtaja Harri Salo.
Noin 8 % Suomen lehmistä mukana
No mikä sitten on Tuotostutka? Raisioagron toimitusjohtaja Perttu Eerola vastaa toimittajalle lähes tunnin mittaisella esitelmällä, jonka aikana kahvi unohtuu jäähtymään kuppiin. Hän on Raisioagron saavutuksista silminnähden innostunut.
– Internet of farming! Tämä on hieno juttu! Puolet siitä, mitä lehmä syö, on kotoista nurmirehua ja puolet ostorehua, joka me miksataan niin, että ostorehulla kompensoidaan säilörehun heikkouksia. Näin saadaan kaikki kivennäiset ja muut palikat kuntoon. Sitten lehmä menee lypsylle lypsyrobottiin ja maito analysoidaan ja siitä tehdään raportti. Raportin perusteella sitten hienosäädetään ruokintasuunnitelmaa sen mukaan, millaisiin maitomääriin, valkuaispitoisuuksiin tai rasvapitoisuuksiin halutaan päästä. Me ollaan koko ajan tuottajan takana auttamassa ja näyttämässä kokonaiskuvaa, hän kertoo.
Nyt Tuotostutkaa käyttää jo 250 lypsytilaa, joissa on yhteensä yli 20 000 lehmää, eli noin 8 prosenttia kaikista Suomen lehmistä on Raisioagrolla online-seurannassa.
– Olemme pystyneet tällä systeemillä nostamaan tilojen tuottavuutta 5–6 prosenttia. Ja uskon, että tulemme Tuotostutkan avulla löytämään sellaisia asioita, joista ei olla ennen tiedetty. Nyt pystymme oikeasti selvittämään, mitä vaikutuksia erilaisilla rehuilla on, kun meillä on luotettava väline, jolla asiaa mitataan. Tämä tulee auttamaan myös tuotekehityksessä. Ennen ruokintakokeita tehtiin muutamilla kymmenillä eläimillä, nyt dataa saadaan 20 000 lehmältä, Eerola selittää.
Mitä tyytyväisempi lehmä sitä enemmän maitoa
Toimitusjohtaja tuntuu tietävän, mistä puhuu. Hänellä on oma tila Pöytyällä ja ennen Raisioon tuloaan hän on työskennellyt IT-alalla. Osaltaan hän uskoo Tuotostutkan suosion johtuvan sen yksinkertaisuudesta.
– Tämä on niin käytännönläheistä – tosi rajattu ja tosi yksinkertainen juttu, jossa ollaan yhdistetty käyttäjäkokemusta ja nykyteknologiaa pikkuhiljaa tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa. Me ei kikkailla osaamisella, vaan tarjotaan juuri sitä tietoa, mitä asiakas tarvitsee. Olemme saaneet tuottajilta paljon positiivista palautetta. Olemme voineet esimerkiksi vinkata heille, että tuolla lehmällä ei nyt ole kaikki kunnossa, ennen kuin tuottaja on ehtinyt huomata asiaa itse. Mitä paremmin lehmä voi, sitä paremmin se tuottaa. Meidän tuottajille lehmien hyvinvointi on todella tärkeää, Eerola kertoo.
Alun perin idea lähti liikkeelle Raisioagron ja myyjien välisistä kommunikointiongelmista.
– Ennen me myytiin rehua ja tuottaja halusi maitoa. Nyt meillä yhteinen kieli, yhteiset luvut ja yhteinen raportti. Se poistaa merkittävän osan väärinymmärryksistä, Eerola kertoo.
Monta nautaa tulessa
Nälkä kasvaa syödessä. Vaikka Raisiossa ollaan todella ylpeitä jo nykyisestä Tuotostutkasta, seuraavakin tavoite on asetettu:
– Tavoite on päästä ennustamaan. Nyt meillä on online-tarkkailussa 20 000 lehmää ja näemme heti, miten mikäkin asia vaikuttaa. Tarkoitus olisi se, että me tiedetään, mitä kolmen viikon päästä tulee tapahtumaan, jos tänään saadaan tietynlainen raportti. Siten voimme vielä korjata tilanteen ennen kuin vahinko on päässyt syntymään. Mutta tässä on nyt monta nautaa tulessa. Ollaan otettu askeleita sekä eteen että taakse ja huomattu myös niitä asioita, jotka eivät toimi, Eerola kommentoi.
Suomessa maidontuotannon kannattavuus laski roimasti muutama vuosi sitten Euroopan maitokiintiöiden ja Venäjäpakotteiden myötä.
– Tuottajille maksettava litrahinta tippui noin 45 sentistä 35 senttiin. Nyt tuottajalle maksetaan litrasta noin 40 senttiä. Kun Tuotostutkan avulla tuottavuus on noussut sen 5–6 prosenttia, se tarkoittaa rahassa paria senttiä per litra, Eerola havainnollistaa.
Kasvuluotain apuna kalankasvatuksessa
Kalankasvattajille Raisiossa on kehitetty Kasvuluotain-sovellus, joka toimii samalla periaatteella kuin Tuotostutka. Kasvuluotaimen avulla kalankasvattaja voi tarkkailla ja ohjata kalankasvatusta älypuhelimella tai tabletilla. Anturit mittaavat veden lämpötiloja eri syvyyksissä, ja sovellus laskee päivän rehuannoksen mitatun lämpötilan ja kalan koon mukaan.
– Myös kalankasvatuksessa on ollut puutetta datasta. Kalojen mahdollinen yliruokinta vähentää taloudellista tulosta. Kasvuluotaimen avulla ruokinta tarkentuu jolloin ympäristö voi vieläkin paremmin, kalat kasvavat paremmin ja kasvattajan talous voi paremmin, Eerola summaa.
Myös veden lämpötilan säätö on vaikuttanut tulokseen, sillä vaihtolämpöisenä kala lakkaa syömästä liian lämpimässä vedessä.
Eerola näkee suomalaisessa kalankasvatuksessa valtavan potentiaalin.
– Jotta saadaan tuotettua kilon verran naudan lihaa, tarvitaan 3–4 kiloa rehua. Possu tarvitsee vajaat kolme kiloa ja broileri hiukan yli kaksi kiloa. Mutta kala tarvitsee vain 1,1 tai 1,2 kiloa rehua kasvaakseen kilon. Kalaa kasvattamalla saadaan helposti proteiinia ihmisten käyttöön, Eerola selittää.
Myös hevoset ovat saaneet oman osansa digitalisaatiosta. Raisioagro on kehittänyt hevosten omistajille ruokinnansuunnitteluohjelman, joka tunnetaan nimeltä Norra Menu.
Janica Vilen
