MIELIPIDE. Vihreän ryhmän mielestä kouluverkon suunnittelu nyt esillä olevan mallin mukaan on vastuullista ja ennakoivaa päätöksentekoa. Vihreän ryhmän mielestä on tärkeää, että palveluverkkoa kehitetään hallitun kokonaisratkaisun pohjalta, jotta vältytään useiden naapurikuntien kokemilta hätäratkaisuilta. Näin osoitetaan, että Naantali on jatkossakin hyvä paikka elää ja kasvaa sekä kasvattaa lapsia.
Viime vuosina Naantalin ikärakenne on muuttunut siten, että nuorten ikäluokkien koko on voimakkaasti pienentynyt ja seniorien määrä kasvanut kokonaisväkiluvun kasvaessa vain hitaasti. Kehitys näyttää uusimpien lukujen valossa edelleen kulkevan tähän suuntaan. Tämä vaikuttaa väistämättä lähivuosina päivähoito- ja koulutuspaikkojen tarpeeseen. Samaan aikaan kaupungin koulujen ja päiväkotien rakennuskanta on lähestymässä peruskorjausikää. Myös käsitykset sopivien tilojen luonteesta ovat muuttuneet: tarvitaan muunneltavia oppimisympäristöjä, kun varhaiskasvatusta ja koulutusta kehitetään vastaamaan käyttäjien tarpeita yhä paremmin.
Kuntalaiskyselyssä, johon saatiin miltei 900 vastausta, selvä enemmistö vastaajista korosti turvallisten ja terveellisten oppimisympäristöjen ensisijaisuutta. Juuri tähän pyritään päiväkoti- ja kouluverkkoa kehitettäessä.
Entisten liitoskuntien osalta palvelujen säilyttämisestä on aikanaan sovittu ja siitä on syytä pitää kiinni. Kanta-Naantalissa yksikköjen kokoa kasvatetaan maltillisesti runsaan kymmenen vuoden kuluessa kun pyritään laadukkaisiin, muunneltaviin ja monipuoliset palvelut mahdollistaviin yksikköihin, joita nimitetään perhetaloiksi tai kampuksiksi. Perhetalot, joissa lapsi voi kasvaa ja kehittyä varhaiskasvatuksesta peruskoulun toiseen luokkaan saakka samassa ympäristössä, antavat entistä paremmat mahdollisuudet varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyölle. Perhetaloihin voidaan sijoittaa myös avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, vaikkapa neuvola, perhekerhoja tai vanhempien vertaisryhmiä. Nykytrendin mukaan lasten ja perheiden palvelut on järkevää keskittää sinne, missä perheet muutenkin asioivat: päiväkodin ja koulun yhteyteen. Tähänkin uudet, monimuotoiset kampukset antavat mahdollisuuden. Suunniteltu palveluverkko takaa sen, että välimatka kodin ja perhetalon välillä pysyy pienenä. Taimon, Karvetin ja Lietsalan koulurakennuksia on peruskorjauksen yhteydessä muokattava uudenlaiseen käyttöön sopiviksi.
Kun sitten kolmasluokkalainen siirtyy Suopellon tai Kalevanniemen ”kampukseen”, pääsee hän yksikköön, jossa koulunkäyntiä voi jatkaa koko peruskoulun loppuun asti. Isommissa yksiköissä voidaan parhaiten turvata monipuoliset valinnan mahdollisuudet oppilaille ja heille voidaan myös tarjota – mahdollisesti maakunnan päätettäväksi siirtyviä – oheispalveluja. Hankalaan ikäkauteen ajoittunut ala- ja yläkoulun raja voidaan samalla ohittaa joustavammin. Kampuksissa tarvitaan muutostöitä ja lisärakentamista.
Tavoitteena on, että uusi palveluverkko on valmiina suunnilleen vuoteen 2030 mennessä. Maksimissaan se mahdollistaa nykyisen suuruisten ikäluokkien kouluttamisen, mikäli muuttoliike tuo Naantaliin lisää toivottuja lapsiperheitä. Tilojen lopullinen tarve arvioidaan rakentamispäätösten yhteydessä uudelleen. Alkuun pitää kuitenkin päästä nopeasti. Luonnonmaan kasvavalle väestölle pitää saada palvelut kuntoon neljän vuoden kuluessa, sillä pieneksi jäävää koulua ei kannata enää peruskorjata. Koulun yhteyteen kannattaa siellä rakentaa myös muita tarpeellisia kokoontumis- ja palvelutiloja sekä vapaa-ajan käyttöönkin riittävät liikuntatilat. Näin tuetaan parhaiten myös väestönkasvutavoitteita.
On hyvä muistaa, että kouluverkkosuunnitelma on proaktiivinen toimenpide, jolla pyritään turvaamaan järkevät, toimivat ja turvalliset tilat niin lapsille kuin henkilökunnalle. Käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaan koulun koko ei ennusta negatiivista kehitystä esimerkiksi lasten kokemasta sosiaalisesta tuesta. Eniten merkitystä on sillä, että ryhmäkoot voidaan pitää riittävän pieninä. Edelleenkin tärkein elementti ovat lasten kanssa työskentelevät aikuiset – heidän ammattitaitoonsa, innostuneisuuteensa sekä hyvinvointiinsa voimme vaikuttaa kunnassa. Yksiköt voidaan ja ne pitääkin suunnitella niin, että lasten tunne omasta ”pihapiiristä” säilyy. Tämä voidaan huomioida esimerkiksi erillisillä piharatkaisuilla ja sisäänkäynneillä. On myös tärkeää muistaa, että nyt käsillä oleva ratkaisu on suunnitelma. Jokainen muutosprojekti käsitellään asianmukaisissa toimielimissä. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, ja noin 15 vuoden aikajänteelle ulottuva suunnitelma elää varmasti ajassa, niin kuin pitääkin.
Mirva Maine, valtuustoryhmän pj
Jarkko Kanerva, koulutuslautakunnan pj
Naantalin vihreät
