Alvar Aalto -matkailureitillä poiketaan Paimion parantolaan

Vuosikymmenten arkkitehtuuritarinat pakettiin

Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh (vas.), tiedottaja Mirkka Vidgrén, matkailureittihankkeen tuottaja Noora Kiili ja Paimion kulttuuriasiainhoitaja-matkailuneuvoja Jouni Lehtiranta kokoontuivat Paimiossa 14.3. ja Turussa 15.3. pidettyihin Alvar Aalto -matkailureitin työpajoihin. Kuvat: Ragip Önsoy.

Aalto-matkailu tuotteistetaan kevään aikana Visit Alvar Aalto -verkkopalveluksi, jota voivat hyödyntää niin yksittäiset matkailijat kuin matkailijaryhmätkin.

MATKAILU. Alvar Aalto -säätiössä valmisteilla oleva valtakunnallinen matkailureittihanke kokoaa yhteen Alvar Aallon tuotannon helmet ja matkailullisesti kiinnostavat kohteet. Visit Alvar Aalto avataan netissä toukokuun lopulla.

Kansainvälisesti tunnetun arkkitehdin ja muotoilijan tuotannon parhaimmistoa 1920–1970-luvuilta esittelevän reitin tavoitteena on lisätä tietoutta Aallon elämäntyöstä sekä herättää kiinnostusta ja ymmärrystä rakennettua ympäristöä kohtaan.

– Paimiossa tulevat esiin erityisesti funkkiskauden teemat, jotka ovat edustettuina Paimion parantolassa. Luonnon keskellä sijaitsevan rakennuksen läheinen suhde ympäristöönsä ja mänty keskeisenä materiaalina henkivät aikakautensa arkkitehtuuria, Alvar Aalto -matkailureittihankkeen tuottaja Noora Kiili sanoo.

Paimio monessa mukana

Paimion parantola.

Matkailureittiin kootaan Aallon arkkitehtuurikohteiden lisäksi teemaa tukevia paikallisia matkailupalveluja, kuten muun muassa ruokailu- ja majoituspaikkoja.

– Yhteistyöhanke, jossa Aalto-kohteiden henkilöstö, yritykset, yhteisöt, museot ja kunnat työskentelevät yhdessä, edistää matkailua merkittävästi. Pienenä kaupunkina meillä ei olisi mahdollista toteuttaa matkailuhanketta tässä laajuudessa ilman verkostoa, Paimion kulttuuriasiainhoitaja ja matkailuneuvoja Jouni Lehtiranta toteaa.

Lehtiranta kertoo, että Paimio on mukana Paimion parantolan (1929–1933) ja lounaspaikan voimin myös kahden päivän paketissa, jonka muut kohdepaikkakunnat ovat Kauttua ja Noormarkku.

– Paimioon suunniteltuun pakettiin sisältyy paikallisia museo- ja ruokailukohteita, mutta ei yöpymisiä. Lisäksi valmisteluvaiheessa on Turku–Paimio-paketti. Lounais-Suomen matkapaketteja alkaa myydä MagniMundi-niminen yritys, joka jo tälläkin hetkellä organisoi parantolan opastettuja kierroksia, jatkaa Lehtiranta.

Matkailureittikokonaisuus syntyi työpajoissa

Kokonaisuus tuotetaan Visit Alvar Aalto -verkkopalveluksi, jota voivat hyödyntää niin yksittäiset matkailijat kuin matkailijaryhmätkin. Kuluvana keväänä valmistuvan verkkopalvelun oheen valmistellaan myös opaskarttaa sekä painettua arkkitehtuuriopasta.

Alvar Aalto -matkailureittihanketta on suunniteltu työryhmätapaamissa, joihin on osallistunut vuosi sitten perustetun Alvar Aalto -kaupunkien verkoston jäsenkaupunkeja sekä paikkakuntien keskeisiä matkailutoimijoita.

– Työryhmätapaamisten avulla olemme keränneet yksiin kansiin tietoa, miten kohteisiin pääsee ja koska ne ovat auki. Verkkopalvelusta löytyy myös tietoa ruokailu- ja majoituspalveluista sekä muutamista muista valituista matkailukohteista ympärillä. Ajatuksena on houkutella matkailijoita sellaisiin Aalto-kohteisiin, joiden läheltä löytyy palveluja, Alvar Aalto -säätiön tiedottaja Mirkka Vidgrén tiivistää.

Suomesta arkkitehtuurin ja muotoilun matkailumaa

Alvar Aalto -matkailureitin työpaja järjestettiin 15.3. Aallon aikalaisiin kuuluvan Erik Bryggmanin suunnittelemassa ylioppilastalo Kårenissa, Turussa.

Viimeisimmissä Paimiossa ja Turussa 14. ja 15. maaliskuuta kokoontuneissa työpajoissa päästiin Alvar Aallon varhaisen modernismin äärelle. Talven ja kevään aikana eri puolilla Suomea järjestettyjen työpajojen yhteydessä on myös tutustuttu Aallon suunnittelemiin rakennuksiin Seinäjoella, Alajärvellä, Porin Noormarkussa, Euran Kauttualla, Kotkan Sunilassa ja Kouvolan Inkeroisissa.

– Turun seudun kohteisiin kuuluu kansainvälisestikin maineikkaan Paimion parantolan lisäksi Turun puolella oleva Turun Sanomien toimitalo (1927–1930). Muita Aallon varhaisia töitä täällä ovat muun muassa Lounais-Suomen Maalaistentalo (1927–1928) Humalistonkadun ja Puutarhakadun kulmassa ja Standardivuokratalo (1927–1929) Läntisellä Pitkäkadulla, reitistöhanketta koordinoivan Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh kertoo.

– Aalto-matkailu on ollut käsitteenä olemassa lähinnä arkkitehtuuriopiskelijoiden piirissä jo jonkin aikaa. Hankkeella haluamme edistää Suomea arkkitehtuuri- ja design-matkailumaana ihan kaikkien, niin kotimaan kuin kansainvälistenkin matkailijoiden, keskuudessa. Vihdoin saamme Aalto-matkailun tuotteistettua, Lindh lisää.

Vierailukohde Kaarinaan?

Lindh haluaa haastaa myös huonekaluvalmistaja Artekin mukaan matkailureitistöön.

– Kaarinassa toimiva Korhosen huonekalutehdas tunnetaan erityisesti Alvar Aallon suunnittelemien Artek-kalusteiden valmistajana, ja olisi näin ollen otollinen vierailukohde reitistössämme, Lindh sanoo.

Alvar Aalto -säätiön koordinoima hanke on saanut avustusta Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen hankerahastosta. Jatkossa tavoitteena on laajentaa valtakunnallista matkailureittiä myös ulkomaille, jolloin se voisi liittyä osaksi kansainvälistä Euroopan neuvoston kulttuurireitistöä.

Katariina Mäkinen-Önsoy