MIELIPIDE. Naantali on Suomen pikkukaupungeista tunnetuimpia, ja sillä on koko Suomessa hyvä maine. Se tunnetaan erityisesti matkailu- ja kesäkaupunkina Muumimaailman, Musiikkijuhlien ja osin tietysti kylpylänkin ansiosta. Unikeonpäivänä Naantali mainitaan aina ensimmäisenä uutisissa. Mutta riittävätkö nämä eväät jatkuvaan eteenpäinmenoon?
Muumimaailma on saamassa kilpailijan Ruotsiin, musiikkijuhlia alkaa olla kohta joka niemessä ja notkossa ja kylpylöitäkin on nousemassa Suomeen kuin sieniä sateella. Turun seutu on saanut voimakkaan kasvusykäyksen Meyerin telakan ansiosta, mutta samalla kilpailu uusista asukkaista on täällä kiristynyt. Naantalikin tarvitsee siksi uusia vetovoimatekijöitä – kiertoliittymään keskelle kaupunkia kohoava pysti ei riitä.
Lapsiperheet, joita varsinkin nyt kaivattaisiin lisää, ovat entistä vaativampia. Edullinen peltotontti omakotitalolle voi tietenkin houkutella osaa nuorista perheistä, mutta tarvitaan myös muita asumisvaihtoehtoja, hyviä lähipalveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä. Hyvin monet perheet arvostavat myös lähiluontoa kodin ja päivähoitopaikan ympäristössä.
Manner-Naantalin hyväksytty osayleiskaava tavoittelee asutuksen tiivistämistä joukkoliikennekäytävien tuntumaan, mutta tarkemmassa suunnittelussa on syytä tarkoin huomioida myös luontoarvot. Sama koskee myös Luonnonmaata, jonka kehitystä on hidastanut palvelujen vähäisyys. Asuntomessuja ehkä tarvitaan kehityksen vauhdittamiseen, mutta ilman ajanmukaista koulua ja päiväkotia ei vetovoimaa alueelle synny riittävästi.
Itsestään selvää on, että myös entiset saaristokunnat tarvitsevat edelleen palvelunsa väestökadon estämiseksi. Rymättylän suunnalla tilanne on huolestuttavin. Pitäisi ehkä miettiä, miten asuntomessut parhaiten voisivat tukea myös saariston kehitystä. Löytyisikö paikka asuntomessujen satelliitille tai etäpesäkkeelle, kuten Raision aikana? Saariston Rengastien kehittäminen pitäisi samaan aikaan nostaa entistä keskeisemmäksi tavoitteeksi. Asuntomessut ovat merkityksettömät, jos niiden yhteydessä ei etsitä myös uusia energiatehokkaita ratkaisuja asumiseen.
Tällaisia ajatuksia heräsi tutkiessani koulutuslautakunnan käsittelyssä olevaa koulu- ja päiväkotiverkkosuunnitelmaa. Siinä on kysymys isoista investoinneista 2020–2030-luvuilla koulu- ja palveluverkon kehittämiseen koko kaupungin alueella. Pelkästään uudet seinät eivät ongelmia ratkaise. Liialliset säästöt kostautuvat moninkertaisina kustannuksina yhteiskunnalle myöhemmin.
Uudistuksien tueksi tarvitaan tasapainoista väestönkasvua ja sitä voidaan parhaiten edistää pitämällä jatkuvasti huolta varhaiskasvatuksen ja koululaitoksen riittävistä resursseista. Maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille, jota mm. Turku ja Helsinki valmistelevat, voisi myös olla lapsiperheille hyvä porkkana, samalla kun se olisi lasten tasa-arvoa edistävä ratkaisu. Siihen, samoin kuin koulu- ja päiväkotiverkkoon otetaan kantaa seuraavassa koulutuslautakunnan kokouksessa.
Jarkko Kanerva
Naantalin koulutuslautakunnan puheenjohtaja
