Lieto on maakunnan ykkönen niin yrittäjyysilmapiiriltään kuin yhteistyöarvioissakin. Naantalin ja Kaarina jakavat kakkossijan.
TALOUS. Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Varsinais-Suomen OP-liitto julkaisivat loppiaisen jälkeen vuoden 2018 maakuntaennusteen, jonka mukaan varsinaissuomalaiset yrittäjät uskovat, että talouskehitys on tänä vuonna jopa aiempaa suosituisampaa. Talousodotukset ovat kasvussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, joten hyvä talousnoste näyttää Varsinais-Suomessa jatkuvan vahvana.
Myös yritysilmapiiri on parantunut entisestään. Vastaajista 59 % piti oman kuntansa yritysilmapiiriä hyvänä tai erinomaisena. Viime vuonna vastaava luku oli 57 %. Seutukuntakohtaisessa vertailussa yritysilmapiiri arvioitiin parhaaksi Salon seudulla, toiseksi paras tulos tuli Turun seudulla ja kolmantena listalla tulee Vakka-Suomi.
Liedon kunta yrittäjien suosikki
Kuntakohtaisissa kyselyissä yksi nousee ylitse muiden. Liedon kunta vei kärkipaikan sekä yrittäjyysilmapiiri- että yhteistyökyselyssä.
– Kymmenen eniten vastauksia keränneen kunnan vertailussa Lieto vei ykköspaikan, kertoi Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.
Yrittäjyysilmapiirin arvioissa Lieto oli aivan ylivertainen. Peräti 86 prosenttia vastanneista yrittäjistä piti Liedon yrittäjyysilmapiiriä hyvänä tai erinomaisena. Liedon saldoluku nousi viime vuodesta viidellä. Yksikään yrittäjä ei arvioinut kunnan ilmapiiriä huonoksi.
Yritysilmapiiriä kuvaavien saldolukujen vertailussa kakkossijan jakavat Kaarina ja Naantali. Molemmissa kunnissa yrittäjyysilmapiiriä kuvaava saldoluku on 67, kun se viime vuonna oli Kaarinassa 64 ja Naantalissa 74.
Myös yhteistyöarvioissa Lieto piti viimevuotisen ykkössijansa, vaikka Kaarina kirikin lähelle. Liedossa yhteistyöilmapiirin erinomaiseksi tai hyväksi arvioi 67 prosenttia vastanneista, Kaarina ylsi 65 prosenttiin.
Naantalin ja Raision haasteina toimitilojen puute
Naantali sijoittui edelleen hyvin yrittäjyysilmapiirikyselyssä, mutta haasteitakin on. Isoin puutos näyttää olevan sopivien toimitilojen ja tonttien saatavuudessa – samasta ongelmasta kärsivät myös raisiolaiset yrittäjät.
Molemmissa kunnissa yrittäjät arvioivat tonttien ja toimitilojen saatavuuden lähes romahtaneen viime vuodesta. Alle kolmannes vastanneista yrittäjistä kokee toimitilatilanteen Raisiossa ja Naantalissa hyväksi, ja tilannetta kuvaavat saldoluvut ovat laskeneet vuoden aikana rajusti.
Saldoluku lasketaan niin, että positiivisten vastausten osuudesta vähennetään kielteiset vastaukset. Paras mahdollinen luku on siis täydet 100 pistettä, ja huonoin 100 miinuspistettä.
Raisiossa tämä saldoluku toimitilojen ja tonttien osalta on vain +19, Naantalissa vieläkin heikompi +11. Vertailun vuoksi, vastaavat luvut maakunnan parhaissa kunnissa, Liedossa ja Kaarinassa, ovat +67 Liedossa ja +58 Kaarinassa.
Odotukset ovat 2010-luvun parhaat
Vastausten perusteella sekä yritysten investointiaikeet että uuden työvoiman palkkaamisen aikeet ovat korkeammalla kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla.
– Tästä vuodesta odotetaan 2010-luvun parasta vuotta, iloitsee Hanna Munter.
Yrittäjien näkemyksen mukaan Varsinais-Suomessa on meneillään todellinen nousukausi. Liikevaihto-odotukset, kannattavuusodotukset, henkilöstömäärän odotukset ja investointiaikeet ovat kaikki korkeammat kuin viimeiseen seitsemään vuoteen. Investointiaikeet eivät ole olleet näin kovassa kasvussa yli kymmeneen vuoteen.
Isot yritykset näyttävät kasvavan eniten, mutta iloista viestiä tuli myös yksinyrittäjiltä.
– Kymmenen prosenttia yksinyrittäjistä aikoo palkata yritykseensä työntekijän tänä vuonna, kertoo Munter.
Toimialoista suurinta kasvua odotetaan tietotekniikka-alalla, mutta myös pitkään heikkoa taloustilannetta kärsineet kuljetusala sekä maa-, kala- ja riistatalous näyttävät olevan erittäin vahvassa kasvussa. Haastavimmaksi tilanteen kehittymisen näkevät kaupan ja teollisuuden alan yrittäjät, jotka eivät ennusta talouskasvua omilla aloillaan tälle vuodelle.
Insinööreistä kova tarve
Haasteeksi yrittäjät kokevat tällä hetkellä osaavan henkilökunnan puutteen. Etenkin tietotekniikka- ja teollisuusaloilla, isojen yritysten parissa, työvoimapulan pelätään iskevän lähivuosina – ehkä jo tänä vuonna.
– Teknologiateollisuus työllistää yli 30 000 ihmistä Varsinais-Suomessa, ja kasvun takaamiseksi yritykset tarvitsevat osaavaa henkilökuntaa, sanoo Munter.
Erityistä tarvetta nähdään insinöörien ja diplomi-insinöörien koulutuksessa. Tätä osaamista vuotaa pois Varsinais-Suomesta, kun nuoret lähtevät muualle opiskelemaan diplomi-insinööreiksi.
– Osaavaa työvoimaa ei riitä siinä määrin kuin isot teknologiayritykset haluaisivat palkata.
Varsinaissuomalaisten yritysten toiveena onkin, että diplomi-insinöörien koulutus Turussa toteutuisi, mahdollisesti jo vuodesta 2019 lähtien. Tällöin ”tietovuotoa” maakunnasta ei tapahtuisi, Munter selittää.
Maakuntaennsute on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toteutettu alueellinen suhdannebarometri. Maakuntaennusteen taustalla on kattava talouskysely, johon vastasi tänä vuonna yli tuhat varsinaissuomalaista yrittäjää.
Marko Vuosjoki
