Pelastuslaitoksen suurimmat pelastustehtävät Turun Seutusanomien ilmestymisalueella vuoden 2017 aikana sattuivat Naantalissa, Raisiossa ja Paimiossa. 30. maaliskuuta naantalilaisen koulun liikuntasalin akustiikkaseinä syttyi palamaan. Liikuntasalin käyttäjät poistuivat tilasta asianmukaisesti. Tilanteesta ei koitunut henkilövahinkoja. 5. toukokuuta Raisiossa vanhan teollisuusrakennuksen yksi siipi paloi voimakkaasti. 5. heinäkuuta oli tulipalo paimiolaisessa teollisuushallissa. Palo saatiin sammutettua. 10. lokakuuta taas Paimiossa alkoi pitkäkestoinen öljyntorjuntatehtävä, jossa polttoöljyä valui mm. kaupungin jätevesiviemäriin.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä vuonna 2017 pysyi vuoden 2016 tasolla: tehtäviä oli noin 8 640. Ensihoitotehtäviä pelastuslaitos sai hoitaakseen noin 39 500, mikä on noin neljä prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Ensihoitotehtävistä noin 28 prosenttia oli kiireellisiä.
Vuoden aikana maakunnan tulipaloissa menehtyi kuusi henkilöä ja loukkaantui vakavasti kaksi henkilöä. Pelastuslaitos suoritti vuoden aikana 88 erillistä palontutkintatehtävää, joista suurin osa kohdistui asuinrakennuspaloihin. Palotarkastuksia tehtiin noin 2 700, minkä lisäksi omatoiminen palotarkastus suoritettiin noin 7 300 kohteessa.
Pelastuslaitos kampanjoi vuoden aikana turvallisemman arjen puolesta erilaisissa tapahtumissa, kuten 112-päivässä, Nuku Rauhassa -kokonaisuusturvallisuustapahtumassa, Saariston turvallisuuspäivässä, Turun Messuilla sekä Kehittyvä Vanhustyö -tapahtumassa. Turvallisuuskoulutuksia järjestettiin muun muassa peruskoulujen turvallisuusvastaaville, alakoulujen 2. luokkalaisille sekä kotihoidon henkilökunnalle.
Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä maakunnallinen valmiussuunnittelu aloitettiin laajalla moniviranomaistyöryhmällä reilu vuosi sitten. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on aktiivinen rooli työryhmän toiminnassa. Tulevassa maakunnassa mahdollisen häiriötilanteen aikana maakunnan kaikki palvelut on pystyttävä tuottamaan mahdollisimman normaalisti, olipa kyseessä sitten esimerkiksi myrsky, pitkähkö sähkökatko tai vedenjakelun häiriö. Tämä edellyttää hyvää ja kattavaa etukäteissuunnittelua, riittävää resursointia varautumiseen liittyvien tehtävien osalta sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, mukaan lukien kolmas sektori ja alueen elinkeinoelämä.
