Tarvasjoen paloasema pähkinänkuoressa
Urakoitsija: Rakennustoimisto Laamo Oy
Kustannusarvio: 1,37 M€
Kerrosala: 575 m²
Tontti: 7121 m²
Kiinteistön käyttäjä: Tarvasjoen VPK
Kiinteistön omistaja: Liedon kunta
Osoite: Pajukuja 2, 21450 Tarvasjoki
Tarvasjoella vietettiin uuden ja odotetun paloaseman vihkiäisiä muutosten tuulten keskellä. Juhlan puheenvuoroissa käännettiin katse tulevan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksiin alueellisessa pelastustoiminnassa. Myös Tarvasjoen VPK:n 80-vuotishistoriikki julkaistiin vihkiäistilaisuuden yhteydessä.
LIETO.Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Tarvasjoen VPK juhlistivat uutta Tarvasjoen paloasemaa 23. marraskuuta. Tilat luovutettiin elokuun lopulla rakennuttajana toimineelle Liedon kunnalle, ja sopimuspalokunta muutti sisään 7. syyskuuta.
Tarvasjoen vanhan paloaseman vihkiäisistä on kulunut 66 vuotta, mikä on aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja Seppo Kosken mukaan sopiva ikä kiinteistön eläköitymiselle.
– Reilun 500 neliömetrin paloasemalle rakennettiin tämän päivän vaatimukset täyttävät tilat. Uusi paloasema on ahkerassa hälytys- ja harrastuskäytössä aina kuntosalia ja pukuhuoneita myöten, Koski toteaa.
Vihkiäispuheessaan lietolaistaustainen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen luonnehti virkapalomiesten ja vapaaehtoisten yhteistyötä erittäin tärkeäksi.
– Vapaaehtoisvoimin pyöritettävät sopimuspalokunnat ovat ratkaisevassa asemassa erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Ja jotta voimme ylläpitää Varsinais-Suomen erinomaista VPK-toimintaa, on tärkeää, että meillä on asianmukainen kalusto ja nykyaikaiset tilat pelastusalan vaativiin tehtäviin, Virolainen kiittelee.
Sopimuspalokunta on vahva toimija
Tarvasjoen VPK:ssa käynnistettiin marraskuussa 2015 ensihoitoon kuuluva ensivastetoiminta, jonka ansiosta potilaan luo saadaan hälytettyä välittömästi apuun lähin ensihoitoyksikkö. Samana vuonna aluepelastuslautakunta päätti uuden paloasemakiinteistön rakentamisesta Tarvasjoelle.
– Kun Tarvasjoki liitettiin Lietoon vuoden 2015 alusta alkaen, Tarvasjoen VPK:n kaverit olivat ensimmäisenä vierailemassa luonani. Oli selvää, että paloasemahanke kannattaa toteuttaa, sillä paikallisen sopimuspalokunnan työn imu jatkuu vahvana, Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela muistelee.
– Toivomme, että uudet tilat synnyttävät myös uusia toimintamuotoja, Poikela lisää.
Tarvasjoen VPK:n hallituksen puheenjohtaja Jani Frantti kertoo paikallisen sopimuspalokunnan viidestä osastosta.
– Tänä päivänä hälytysosastossa on 25 henkilöä, nuoriso-osastossa noin 15 henkilöä, naisosastossa noin 12 henkilöä, veteraaniosastossa 10 henkilöä ja ensivasteosastossa 15 henkilöä. Kalustoon kuuluu sammutus-, säiliö- ja miehistö-/ensivasteyksikkö sekä mönkijä, Frantti esittelee.
VPK julkisti historiikin
Vuonna 1935 perustettu Tarvasjoen VPK vietti 80-vuotisjuhliaan kaksi vuotta sitten. Historiikkitoimikunnan Jorma Virtasen ja Pekka Saarnivaaran mukaan sen sijaan Suomen itsenäisyyden juhlavuosi sopi mainiosti teoksen julkaisuajankohdaksi.
– On hienoa päästä juhlistamaan 100-vuotiasta itsenäistä maatamme ja uutta paloasemaa samanaikaisesti historiikkijulkistuksen kanssa, Tarvasjoen VPK:n toiminnassa mukana noin 30 vuoden ajan olleet Saarnivaara ja Virtanen sanovat.
12. toukokuuta vuonna 1935 Tarvasjoen palolautakunnan perustavassa kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Arvid Lentonen ja sihteeriksi Antti Rönnemaa. Ensimmäisessä hallituksessa olivat myös Albin Lempa, Hannes Seppä, Pauli Heinonen, Arvo Ollinen, Aarne Mahlamäki, Johan Helelä, Juho Uusitalo ja Lauri Mansikkaniemi.
Sopimuspalokunta toimi Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin järjestöjen lahjoittamassa kenttätuvassa aina 1950-luvun alkupuolelle, kunnes juuri eläkkeelle jäänyt palokuntatalo valmistui.
Pelastustoimi valmistautuu uudistukseen
Uudistuksen myötä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat vuodesta 2020 alkaen 18 maakuntaa. Myös VPK-toiminnan kehittäminen on tärkeä osa uudistusta.
Varsinais-Suomen pelastusjohtaja Jari Sainio muistutti uuden paloaseman vihkiäistilaisuuden päätteeksi, että koko maan kattavaan kustannustehokkaaseen, yhtenäiseen ja laadukkaaseen pelastustoimeen tähtäävässä uudistuksessa on otettava huomioon kuntien merkitys.
– Vaikka olemme iso tekijä, maakuntauudistuksessa meistä tulee osa vieläkin isompaa kokonaisuutta. Sote- ja maakuntauudistusta ei voi kuitenkaan väistää, vaan täytyy olla tarkkana, että toimintaedellytykset turvataan. Ei pidä maalata turhan isolla pensselillä, koska onnettomuudet tulevat tapahtumaan tulevaisuudessakin jonkin kunnan rajojen sisäpuolella. Siinä tarvitsemme edelleen toimivaa yhteistyötä kuntien kanssa, Sainio toteaa.
Tällä hetkellä pelastustoimi on kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Maakunnallisista pelastuslaitoksista säädetään tulevassa pelastustoimen järjestämislaissa.
Pelastustoimen uudistuksella on yhteys sote-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallitus on linjannut, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon. Näin pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 400 000 ensihoitotehtävää.
Pelastuslain muutokset ovat lausunnolla joulukuun puoleen väliin saakka ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2018.
Katariina Mäkinen-Önsoy
