Ruskon ensi vuoden tulos näyttää budjettivaiheessa plussaa. Talous on kohentunut muuttovoiton myötä lisääntyneiden verotulojen vaikutuksesta sekä menoerien hallinnalla. Nyt kunnan tuleekin linjata, annetaanko väestön vielä kasvaa samaa vauhtia, sillä kasvava asukasluku tuo painetta myös palveluihin.
RUSKO. Ruskon ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin maanantaina 27. marraskuuta kunnanvaltuustossa. Budjetti ei pidä sisällään suuria muutoksia, vaan Rusko jatkaa hosumatta samoilla maltillisilla linjoilla viime vuosien kanssa. Verot pysyvät ennallaan. Kunnallisvero on 19,75 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95 %
Tilikauden tulos jää tämän hetken laskelmien mukaan 800 000 euroa plussalle. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sisko Hellgren on ennakoituun positiiviseen tulokseen tyytyväinen:
– Monia vuosia ollaan ennakoitu miinusta. Viime vuonna päästiin plussalle ja tänäkin vuonna näyttää siltä, että plussalle jäädään, vaikka budjetti näyttikin miinusta, hän taustoittaa.
Helmikuussa aloittanut kunnanjohtaja Harri Hiitiö oli tekemässä talousarviota Ruskolla ensimmäistä kertaa.
– Älyttömän helppoa täällä tämä talousarvion laatiminen, koska raamit olivat jo lähtökohtaisesti terveet. Kunnan taseasema on vahva, joten se ei tuota suuria paineita. Nyt voitiin tehdä talousarviota, jossa on mahdollista kehittää eikä näivettää. Se on aina hyvä lähtökohta, hän kommentoi.
Velkakin hupenee. Ensi vuonna sitä on enää 7,8 miljoonaa euroa, mutta sitä maksetaan takaisin tarkoituksellisen hitaasti.
– Nyt ollaan tilanteessa, jossa meille maksetaan siitä, että otetaan lainaa, joten ei sitä oikeastaan kannata lyhentää, kunnanjohtaja selittää.
2 miljoonan investoinnit
Kunta investoi ensi vuonna 1,4 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen investointi on Hujalantien liikenneympyrä, johon uppoaa ensi vuonna 280 000 euroa. Vuonna 2019 samaan projektiin on varattu 50 000 euroa, joskin Ely-keskus osallistuu kuluihin 125 000 eurolla. Keskustan lähiliikuntapuistoon on varattu 123 000 euroa. Urheilukentän pinnan uusiminen ja laukolan kentän pinnan kunnostus tulevat maksamaan 175 000 euroa. Myös Päällistönmäkeen uppoaa rahaa tulevina vuosina: ensi vuonna 140 000, sitä seuraava 30 000 ja 100 000 euroa vielä vuonna 2020.
– Aika paljon tehdään liikuntaan liittyviä asioita. Nyt laitetaan kaikki niin sanotusti kerralla kuntoon. Liikenneympyrä on ollut tapetilla vuosikausia. Nyt sekin vihdoin tehdään. Budjetti tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Mistään ei tarvinnut äänestää, vaan kaikki olivat tämän takana, Hellgren kertoo.
Raameissa on tilaa kahden miljoonan investoinneille, joten tilikauden aikana Ruskolla pystytään vielä tekemään päätöksiä uusista kohteista.
– Niitä ei tarvitse keksimällä keksiä. Seuraava investointi tulee olemaan Maunun koulun keskuskeittiön laajennus, mutta suunnitelmat ovat vielä kesken, joten sitä ei saatu lisättyä budjettiin tässä vaiheessa. Toivottavasti asia saadaan käsiteltyä heti alkuvuodesta. Ensin pitää varmistaa, että kaikki on huomiotu ja miettiä samassa yhteydessä, tarvitaanko Maunun koululle jotain muuta laajennusta tai investointia, Hellgren selittää.
Torialueen kehittäminen kunnantalon ja seurakunnan väliin on suunniteltu vuodelle 2020 ja näillä näkymin siihen varataan 150 000 euroa.
50 uutta asukasta
Yksi talouden kasvua selittävä tekijä on se, että Ruskon kunnan väkiluku kehittyy prosentuaalisesti kovaa vauhtia verrattuna lähikuntiin. Tämän vuoden aikana kuntaan muutti 50 uutta asukasta. Yhteensä kunnassa on reilut 6 000 asukasta.
– Myös koululaajennusta pitää peilata siihen, millaiseen väestönkasvuun nyt halutaan mennä. Sen täytyy olla suunnitelmallista, linjaa Hellgren.
Kasvava väkiluku näkyy nopeasti palveluiden ja erityisesti päivähoidon ja pulpettien tarpeen kasvuna.
– Luokkahuoneet tällä hetkellä riittää, mutta jos päädytään siihen, että väkiluvun annetaan kasvaa vauhdikkaammin, niin koululaajennusta tarvitaan, Hellgren sanoo.
Halukkaita muuttajia riittää ja kunta on myös selvittänyt, miksi.
– Teimme kyselyn viimeisen viiden vuoden aikana Ruskolle muuttaneille ja kysyimme, mitkä asiat vaikuttivat muuttopäätökseen ja mitkä siihen, että kuntaan on jääty. Muuttopäätösten taustalla on selkeästi meidän sijainti. Pitoa mittaavissa kysymyksissä palvelukokemukset olivat ykkösasia. Ei siis niinkään ne palvelut, vaan positiiviset palvelukokemukset, kunnanjohtaja kertoo.
Ruskolla on myös hyvä työllisyystilanne.
– Viimeisin työttömyysluku taisi olla 4,9 %. Se ei käytännössä edes voisi olla alhaisempi, Hellgren sanoo tyytyväisenä.
Kunnan perustehtävä muuttuu
Rusko on jo pitkään valmistautunut kunnan roolin muutokseen. Kunnanjohtajan mukaan viimeiset 40 vuotta kunnat ovat olleet palveluiden tuottajia, mutta nyt rooli muuttuu totaalisesti. Tulevaisuudessa kunnan tehtävä on huolehtia elinvoimasta ja hyvinvoinnista.
– Tällaista on nyt jumpattu tämä vuosi ja varmasti jumppa jatkuu. Tätä on kuitenkin helpooa kehittää operatiivisella puolella nyt, kun päättäjillä on asiassa selvät sävelet, sanoo Harri Hiitiö.
Ruskolla voidaan tällä hetkellä tilastollisesti hyvin, mikä johtuu pitkälti väestön sosio–ekonomisesta asemasta, mutta satsauksia tehdään silti. Ensi vuonna kuntaan perustetaan hyvinvointijohtajan virka, joka pyritään täyttämään mahdollisimman pian. Hyvinvointijohtajan palkkaaminen on jatkumoa viime valtuustokaudella perustetulle hyvinvointilautakunnalle.
– Nyt rakennetaan systeemaattisesti puitteita kuntalaisille voida hyvin. Mietitään, mitä voidaan tehdä etukäteen, jotta pahoinvointia ei synny. Ja etsitään liityntäpinnat niihin korjaaviin toimenpiteisiin, joita hoitaa joku muu, selittää kunnanjohtaja.
Joku muu on tässä tapauksessa kolmas sektori, johon tuleva hyvinvointijohtaja tulee luomaan lämpimät välit.
– Kolmas sektori on iso voimavara, jota ei tällä hetkellä käytetä riittävästi, Hellgren uskoo.
Janica Vilen
