Sauvoon on syksyllä perustettu nuorisovaltuusto, joka tuo nuorten näkemyksiä esiin esimerkiksi osallistumalla kunnan lautakuntien kokouksiin. Kaksi valtuuston jäsenistä kaipaa paikkakunnalle lisää omatoimisia liikuntapaikkoja.
SAUVO. Sauvo sai vihdoin oman nuorisovaltuuston, joka koostuu kuudesta yläkouluikäisestä jäsenestä. Asia laitettiin liikkeelle keväällä Sauvon koulukeskuksen rehtorin Emmi Virtasen ja nuoriso-ohjaaja Heidi Mäki-Teerin toimesta.
– Aloimme pohtimaan, miten sen voisi toteuttaa täällä Sauvossa. Haku valtuuston jäseneksi oli keväällä ja mainostimme sitä kunnan Facebook-sivuilla. Puhuimme aiheesta nuorille myös nuorisotalolla, Virtanen kertoo.
Vuonna 2015 nuorisovaltuustot kirjattiin kuntalakiin pakollisiksi. Tuolloin päätettiin, että jokaisessa kunnassa tulisi olla oma nuorisovaltuusto vuoden 2017 kesäkuuhun mennessä. Monilla kunnilla ei vielä tällöin ollut omaa nuorisovaltuustoa ja lähestyvä takaraja sai vipinää kinttuihin myös Sauvossa.
– Ryhmä on valittu nyt syksyllä ja toiminta on vielä alkutekijöissään. Nuoriso-ohjaaja pohtii ja ideoi nuorten kanssa vaikuttamisen kanavista. Sivistyslautakuntaan on esitetty, että sinne tulisi nuorisoedustaja jäseneksi, jolla ei olisi oikeutta päätöksentekoon, mutta puheoikeus lapsia ja nuorisoa koskevissa asioissa, Virtanen kertoo.
Virtanen kokee, että nuorten vapaa-ajan aktiviteetit ja niiden monipuolistaminen ovat kuumimpia puheenaiheita nuorten keskuudessa. Nuorisotalolla vaikuttava nuoriso-ohjaaja on nykyään myös tavattavissa kolmena päivänä viikossa Sauvon koulukeskuksella. Näin nuoriso-ohjaajaa tuodaan vielä lähemmäs nuoria ja he voivat yhdessä kehittää ja pohtia Sauvon tulevaisuutta nuorten näkökulmasta.
– Haluamme parantaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja tehdä heitä tietoisiksi siitä, että heilläkin on oikeus vaikuttaa asioihin, Virtanen pohtii.
Seiskaluokkalaiset Julia Melander ja Iida Katajainen hakivat mukaan nuorisovaltuustoon päästäkseen vaikuttamaan sauvolaisten nuorten asioihin. He haluaisivat päästä osaksi kunnanvaltuuston kokouksia, jotta he näkisivät, millaista valtuustomaailma oikein onkaan.
Melanderin ja Katajaisen mielestä Sauvon parhaimpia puolia on sen koko. He kokevat viihtyvänsä pienemmällä paikkakunnalla, jossa he tuntevat tai ainakin tietävät melkein kaikki. Heidän mielestään nuorten on hyvä olla Sauvossa, vaikka välillä iskeekin tekemisen puute.
– Olisi mukavaa, jos täällä olisi hieman enemmän tekemistä. Tänne kaivataan liikuntapaikkoja, joissa voi urheilla omatoimisesti, Melander kertoo.
Heidän mielestään Sauvossa voisi olla enemmän esimerkiksi kuntopolkuja tai ulkona olevia liikuntalaitteita. Tanssia harrastava Melander ja haitaria soittava Katajainen ovat tyytyväisiä Sauvon nuorisotoimintaan.
– Täällä on aika hyvin kaikkea kerhotoimintaa. On 4-H-yhdistystä, useampaa kerhoa ja muuta sellaista, Katajainen pohtii.
Nämä nuoret seiskaluokkalaiset ottavat parhaillaan ensimmäisiä askelia kunnan asioihin vaikuttamista kohti. Tähtäävätkö he aikuisina poliitikon uraan? Molemmat naurahtavat ja toteavat, että ainakaan vielä heidän silmissään ei kiilu täysipäiväisen poliitikon ura.
– Kunnanvaltuustoon voisi olla kiva päästä, Melander pohtii.
Atte Uusinoka
