MIELIPIDE. Vuosikymmeniä politiikassa mukana olleena olen jo tottunut siihen, että päätöksiä muutetaan ja päätöksentekijätkin muuttuvat. Kunnallisessa päätöksenteossa korkein päätöksentekoelin on kunnanvaltuusto, jonka jäsenet edustavat kuntalaisia. Koko lainsäädäntömme perustuu kuntaan perusyksikkönä. Jopa niin, että korkein erityislaki on nimeltään kuntalaki.
Vuosikymmenten saatossa on perustettu erilaisia ja erikokoisia kuntainliittoja, joita nykyään kuntayhtymiksi kutsutaan. Tarpeellisia ja tarpeettomia. Olen aina kyseenalaistanut näiden liittojen tarpeellisuuden. Kuntayhtymät hallintomallista riippumatta ovat juridisia oikeushenkilöitä, joiden päätöksiin omistajan, eli peruskuntien on miltei mahdotonta puuttua.
”Päätöksenteko karkaa kuntalaisen kuluttajansuojan ulottumattomiin”. Näin totesin Maskun valtuustossa Paras-lain mukaista perusturvakuntayhtymä Akselia aikoinaan perustettaessa.
Vain muutamia viikkoja sitten Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnanvaltuustot hyväksyivät yksimielisesti ja yhtäpitävin päätöksin Akselin vuoden 2018 talousarvion. Viime viikolla Akselin hallituksessa istuvat peruskuntiensa kunnanvaltuutetut äänestivät itseään vastaan varsin pikaisesti ja hatarin perustein. Hyväksytyn talousarvion mukaan Akselissa olisi ensi vuonna aloitettu kokeiluna palvelusetelin käyttö vanhuspalveluissa.
Kunnanvaltuustojen päätös ei nyt kuitenkaan toteudu, kun äänin 7–2 Akselin hallitus päätti torpata pitkään ja perusteellisesti valmistellun uudistuksen.
Kanssani kunnanvaltuustojen päätösten sitovan omistajaohjauksen mukaisesti äänesti Jyrki Alastalo (ps.). Oman kuntansa etua ja päätöstä vastaan äänestäneitä en lähde tässä luettelemaan. Pöytäkirjat löytyvät Akselin verkkosivuilta.
Aki Simola, Masku
kunnanvaltuutettu (kok.)
Akselin hallituksen II vpj.
