Senaatti-kiinteistöt myi lokakuun lopulla Kaarinassa sijaitsevan 1700-luvun herraskartanon tarjouskilpailulla 400 000 euron kauppahintaan. Ostajana on Kiinteistöosakeyhtiö Pukkilan Kartano, jonka edustajalle rakennusrestauroinnin artenomi Lauri Leppäselle miljöö on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut tutuksi.
KAARINA. Kaarinan Piikkiössä sijaitsevan Pukkilan kartanon osti tarjouskilpailun toisessa vaiheessa Kiinteistöosakeyhtiö Pukkilan Kartano. Senaatti-kiinteistöjen tiedotteen mukaan tarjouskilpailussa painottui hinnan ohella tarjoajan tekemä suunnitelma kiinteistön tulevasta käyttötarkoituksesta.
Kiinteistöosakeyhtiötä edustava turkulainen rakennusrestauroinnin artenomi Lauri Leppänen kertoo, että kauppakirjat allekirjoitettiin lokakuun 24. päivänä. Ensimmäisenä tiloihin muuttaa ensi vuoden kesäkuussa rakennusrestaurointeja tekevä Restart Oy.
– Kiinnostuimme heti kun huomasimme, että kartano tuli uudelleen myyntiin heinäkuussa. Onhan tämä ihan unelmapaikka loistavine liikenneyhteyksineen. Pukkilan kartano ulkorakennuksineen on tullut tutuksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, jona olemme sitä korjanneet.
Perinnerakentamisen yrityskeskittymä
Kiinteistöosakeyhtiön tavoitteena on muodostaa Pukkilan kartanon maille perinnerakentamisen yrityskeskittymä. Alustavia keskusteluja on käyty muun muassa arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja muurarin kanssa.
– Keltaiseen ulkorakennukseen on varmistunut vuokralaiseksi puutarhuri Snellman Oy, joka on luvannut palauttaa ryytimaan loistoonsa. Edelliskesänä, kun Senaatti-kiinteistöt päätti luopua Pukkilan kartanosta, pihaa koristanut historiallinen kalmilainen puutarha siirrettiin Askaisten Louhisaareen, Leppänen sanoo.
Pukkilan kartanomiljöön kokonaisuuteen kuuluu yhteensä kahdeksan rakennusta ja lähes 5,5 hehtaaria maa-aluetta.
– Kyseessä on sen verran mittava kokonaisuus, että täytyi uudelta omistajalta löytyäkin niin intohimoa ja arvostusta kuin osaamistakin omasta takaa vanhan restaurointiin, toteaa Leppänen.
– Puitteet sopivat erityisen hyvin perinnerakentamisen alalla toimiville yrityksille, mutta toki myös muille kartanomiljöötä työpaikkanaan arvostaville toimijoille. Arvion mukaan tänne mahtuu kymmenkunta yritystä riippuen tietysti vuokraajien tilantarpeesta, lisää Leppänen.
Sen lisäksi, että kiinteistöosakeyhtiö kunnostaa kartanon rakennukset ja pihapiirin, Leppänen lupaa pitää alueen yleisölle avoimena.
– Alue pysyy yleisölle avoinna yrityskeskittymän aukioloaikoina. Kartanon päärakennus on tarkoitus avata yleisölle ensi kesästä alkaen kerran kuukaudessa. Opastuksia voidaan järjestää myös erikseen sovittaessa esimerkiksi ryhmille. Lisäksi perinnerakentamis- ja käsityöläistapahtumat voivat olla mahdollisia tulevaisuudessa, ideoi Leppänen.
– Oppaan töitä olen tarjonnut Pukkilassa vuoteen 2012 museonhoitajana toimineelle Reino Pietariselle, joka vaikutti innostuneelta hommaan, iloitsee Leppänen.
Kerroksellista historiaa
Pukkilan kartanon juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Kartanokokonaisuus on kokenut vuosisatojen aikana lukuisia muutosvaiheita. 1960-luvulla suoritetun entisöinnin aikaan se kalustettiin 1700-luvun jälkipuoliskon ja 1800-luvun alun virkamies- ja upseerikodin asuun.
Museovirasto luopui Pukkilan kartanon museotoiminnasta ja siirsi kiinteistön Senaatti-kiinteistöjen hallintaan vuoden 2014 alussa. Koska valtion käyttö Pukkilan kartanon osalta on päättynyt, tarkoituksenmukaista oli hakea sille uutta käyttöä ja uusi omistaja.
– Olemme vielä alkumetreillä. Tämän vuoden puolella on kuitenkin tarkoitus kartoittaa kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa alueen mahdollisuuksia. Rakennuslupa täytyy myös laittaa pikimmiten vireille. Museovirasto valvoo toimintaa suojeltavien kohteiden eli esimerkiksi päärakennusten osalta, Lauri Leppänen suunnittelee.
– Kartanoon liittyvää aineistoa on olemassa paljonkin, mutta se on tällä hetkellä melko hajallaan. Olisi mielenkiintoista saada koottua tietoa paikan historiasta johonkin muotoon, jatkaa Leppänen.
Katariina Mäkinen-Önsoy
