Naantalin Työväenyhdistys (NTY), joka toimii Naantalissa sosialidemokraattien kunnallisjärjestönä, sai uuden puheenjohtajan 40 vuoden jälkeen, kun Mikko Rönnholm luopui tehtävästään. Rönnholmin saappaissa jatkaa Kimmo Aho.
NAANTALI. Naantalilainen konkaripoliitikko Mikko Rönnholm (s.1946) luopuu sosialidemokraattien kunnallisjärjestön puheenjohtajuudesta nyt ja ensi kesäkuussa myös Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta. Kunnallisjärjestön puheenjohtajana hän ehti olla 40 vuotta, mikä on pisin puheenjohtajuus NTY:n historiassa. Toiseksi pisimpään kunnallisjärjestöä on johtanut aikanaan Rönnholmin isä.
– Tämä on ollut suunnitelmissa jo pidempään. Johtokuntaan tuli nyt hyvä kokoonpano, kun mukana on vanhoja tekijöitä ja toisaalta saatiin mukaan pari nuorta. Uskon, että siinä on kaikki mahdollisuudet onnistua. Kimmo Aho on hyvinkin kokenut poliitikko. Hän on ollut yli 20 vuotta valtuustossa ja johtanut lautakuntia. Hyvillä mielillä voin jättää puheenjohtajuuden hänelle. Sekin on mukava asia, että hänelläkin on vahvasti juuret täällä Naantalissa, kertoo Rönnholm.
Johtokunnan muodostavat nyt Kimmo Ahon johdolla Anu Javanainen, Markus Helenius, Sirpa Hagsberg, Hannu Aalto, Martti Sipponen, Lauri Laine, Isabella Hautala, Jaana Malmikare ja Heikki Lindgren.
Teatteritoimintaa ja hyvinvoinnin rakentamista
NTY:n tominta on muuttunut 40 vuodessa paljon.
– Silloin 40 vuotta sitten meillä oli työväentalo, joka sijaitsi Käsityöläiskadulla, missä nykyään on Kinopalatsi-niminen asuinkerrostalo. Sinne oltiin vuonna 1958 perustettu elokuvateatteri Kino. Aika pian perustamisen jälkeen telkkari tuli koteihin niin vahvasti, että elokuvateatterin vetäminen meni vaikeaksi. Se oli tappiollista toimintaa, vaikka vain koneen käyttäjät olivat ammattilaisia ja kaikki muu tehtiin talkoilla. Se oli meille aikamoinen kivireki, muistelee Rönnholm.
Ennen kuin alueen uutta kaavaa alettiin valmistella 80-luvulla, NTY myi kiinteistön rakennusliikkeelle, joka sitten vuokrasi sen elokuvateatteritoiminnalle vielä 10 vuodeksi.
– Se oli varma nokitus, ettemme jääneet omistajaksi siihen kaavoitusprosessiin, koska emme luottaneet niin paljon muihin poliittisiin ryhmiin. Pystyimme pitämään yllä teatteritoimintaa kaupoista saaduilla tuloilla. Vuonna 1998 lopetettiin toiminta kokonaan. Tuntematon sotilas oli viimeinen näytös, jonka esitimme veteraaneille, Rönnholm kertoo.
Toinen asia, joka 40 vuoden ajanjaksosta on Rönnholmilla mielessä on 70-luvun saavutukset SDP:n näkökulmasta.
– 70-luku oli hyvää aikaa. Silloin tehtiin peruskoulu ja terveyskeskus. Naantalissa noustiin palvelutasossa hyppäyksittäin. Täällä on investoitu silloin järkevästi ja kunta kasvoi nopeasti. Meillä olis Turun seudun parhaita kasvulukuja 70–90-luvuilla, Rönnholm muistelee.
Kansainvälinen poliitikko
40 vuoden ajanjaksoon NTY:n johdossa osuu myös Rönnholmin kansanedustajan kaudet ja yksi kausi Euroopan parlamentissa. Rönnholmin nuorempi poika syntyi eduskuntavuosina.
– Se oli sellaista aikaa, että joutui paljon reissaamaan. Toiset tottuu sellaiseen paremmin ja toiset huonommin. Itse totuin melko hyvin. Sain onneksi olla aina maanantait kotona. Se oli eduskunnan tapa. Brysselissä ollessani olin vähän enemmän kiinni, mutta pääsääntöisesti joka viikko kävin kotona ja lähdin takaisin vasta tiistaina, hän muistelee ruuhkavuosiaan.
Edelleen hän seuraa kansainvälistä politiikka mielenkiinnolla.
– Nyt näyttää siltä, että populismin aalto alkaa laantua. Euroopan Unionin vastaisuus ei ainakaan ole enää nousemassa. Pikkuhiljaa huomataan myös, että turvaa täytyy hakea. Suomi ei pärjää yksin, ja vielä vähemmän Naantali. Naantali on niin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta, Rönnholm uskoo.
Koulutukseltaan hän on rakennusinsinööri. Suurimman osan urastaan hän on tehnyt energia-alalla johtotehtävissä.
Valtuustotyö jatkuu – rohkeutta tarvitaan
Vaikka Rönnholm on nyt luopunut kunnallisjärjestön johtamisesta ja ensi vuonna hän jättää myös valtuuston puheenjohtajuuden, hän jatkaa kuitenkin politiikassa valtuutetun roolissa ja Naantalin Työväenyhdistyksen säätiön puheenjohtajana.
– Jos olen hengissä, niin ensi vuonna tulee täyteen 50 vuotta valtuustossa. Nykyisen järjestelmän puitteissa ei ole kukaan muu ollut niin pitkään, ja tuskin sitä ennenkään, koska silloin ihmiset eivät eläneet näin pitkään. Isäni oli valtuustossa 46 vuotta, Rönnholm kertoo.
Kuntapolitiikassa Rönnholm haluaisi nähdä samanlaista rohkeutta kuin oli viime vuosituhannen puolella.
– Taantuma alkoi vasta 2000-luvulla. Sitä ennen täällä oli rohkeutta tehdä nopeita päätöksiä. Esimerkiksi Muumimaailman perustamisesta ei nykymenolla tulisi mitään. Nyt yritetään välttää kaikki mahdolliset riskit ja esimerkiksi keskustan kaavoitus kesti 10 vuotta, Rönnholm päivittelee.
Mikä nykymenoon sitten on syynä?
– Tämä on henkinen lamaantuminen ja laiskuutta. Olemme tuudittautuneet siihen, että kaikki pelaa ja ympärillä on kaunista. Saaristokuntien liittämisen myötä myös päätöksenteko on tullut monimutkaisemmaksi, hän vastaa.
Nyt tarvitaan Rönnholmin mukaan rohkeutta.
– Jotain sellaista pitää uskaltaa tehdä, mikä myös näkyy ja tuntuu. Vuonna 1867 naantalilaiset päättivät rakentaa Kaivohuoneen. Naantalissa oli silloin 440 asukasta. Ja ne rakensivat tuollaisen pytingin!
Rönnholmin mielestä yksi tällainen rohkea teko voisi olla Luonnonmaan kanavan rakentaminen.
– Silloin Matalahden kautta tulisi yhteys Kultarantaan, josta mahtuisi korkeammatkin alukset kulkemaan ilman nostosiltoja, Rönnholm selittää.
Naantali täyttää paikkansa Turun seudulla
Rönnholmin mielestä jokaisen Turun ympäristössä olevan kunnan pitäisi keksiä itselleen jokin sellainen tehtävä, jolla se parantaa kokonaisuutta kaikkien kannalta.
– Esimerkiksi Raisio onnistui Myllyn kanssa. Se oli silloin ajan trendi. Raisio osasi hoitaa silloin asian, jota ilman olisimme jääneet paitsi yhdestä kehitysvaiheesta. Nyt taas seurataan mielenkiinnolla Kaarinan toimintaa, Rönnholm sanoo.
Hänen mukaansa Naantali tuo oman panoksensa yhteiseen pottiin teollisuuden ja matkailun kautta.
– TSE:n laitos lähtee kohta käyntiin, satama on hyvässä toimintavireessä ja Neste on saatu kuntoon, hän listaa.
Janica Vilen
