Maanviljelijöillä on ollut huonoin vuosi 30 vuoteen. Yöpakkasia oli vielä myöhään keväällä, satokausi oli kolmisen viikkoa myöhässä ja rankat syyssateet vaikeuttivat tilannetta entisestään. Paimiolainen viljelijä Hanna Rei, Sauvon maaseutusihteeri Maria Peippo ja sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta avaavat tilannetta.
PAIMIO, SAUVO. Maanviljelijöillä on ollut ongelmallinen satovuosi. Suomessa on jäänyt tämän vuoden aikana satoa korjaamatta sadan miljoonan kilon edestä. Tämä tarkoittaa noin sadan miljoonan euron menetyksiä.
– Tänä vuonna päästiin pelloille todella myöhään eikä kesällä ollut kunnon poutaa. Viljasadon valmistuminen myöhästyi ja sen laatu alkoi heiketä. Alueellamme on ollut todella hyviä satoja erityisesti syysviljoista, joten tämä vuosi on ollut todella vaihteleva, toteaa Sauvon maaseutusihteeri Maria Peippo.
Runsaat sateet ovat tehneet erityisesti juurikkaiden nostosta todella hankalaa. Peippo kertoo nähneensä töihin tullessaan maanviljelijöiden nostavan vielä juurikkaita maasta. Paimiossa Holman tilaa ylläpitävä Hanna Rei kertoo heillä olevan mukulaselleriä vielä maassa.
– Me pystymme tietyillä toimilla parantamaan heikkoakin satokautta. Sille me emme voi mitään, jos vettä sataa liikaa. Sen edessä viljelijä on aika voimaton, Rei kertoo.
Vaikka satovuosi on ollut päällisin puolin heikko, on osa tiloista tällaisenakin vuonna yltänyt hyvään satoon. Tila- ja aluekohtainen vaihtelu on ollut hyvinkin suurta. Rein mukaan toisen tilan kärsiessä kuivuudesta, toinen tila 10 kilometrin päässä on kärsinyt rankkasateista. Holman tilalle satokausi on ollut keskinkertainen. Tämä on johtunut Holman tilan laajasta kasvivalikoimasta.
– Kun joku kasvi on epäonnistunut, toinen on pärjännyt paremmin. Sen takia meillä on kasveja, jotka pärjäävät hyvin lämpimässä ja kasveja, jotka eivät vaadi niin paljon lämpöä, Rei kertoo.
Huono vuosi osui vaikeaan saumaan
Maaseutuvirasto alkaa maksaa ympäristökorvauksia marraskuun aikana. Viljelijätukia maksetaan maanlaajuisesti noin 330 miljoonan euron edestä. Sauvolaisen kansanedustajan, Esko Kivirannan (kesk.), mukaan maatalouden tukien maksatusta on aikaistettu maatalouden taloudellisten vaikeuksien takia. Hän muistuttaa osan viljelijöistä olevan jo talousvaikeuksissa myös säästä riippumattomista syistä.
– Osa viljelijöistä on vaikeuksissa äskettäin tehtyjen sukupolvenvaihdoksen tai tilan kehittämisinvestointien johdosta. Määrällisesti ja laadullisesti huono sato on tietenkin omiaan syventämään talousvaikeuksia. Pellon vuokra ei jousta, vaan se on maksettava huononakin satovuonna, Kiviranta toteaa.
Kuluttajat eivät ymmärrä
Maanviljelijöiden saamat tuet ovat olleet kuuma puheenaihe jo pitkään. Hanna Rein mukaan isolla osalla ihmisistä on väärä käsitys maataloustukien tarkoituksesta ja miten niiden koot määräytyvät.
– Paremmalla tuella kompensoidaan alhaisempia tuottajahintoja. Se ei tarkoita sitä, että viljelijät saisivat ylimääräistä palkkaa. Maatalouden kannattavuus ei ole pelkästään tuista kiinni, vaan se on hyvin markkinasidonnaista. Se täytyy muistaa, Rei kommentoi.
Peipon mukaan kauppojen ajatus ruoan alhaisemmasta hintatasosta on kaunis ajatus. Se kuitenkin tuntuu heti maanviljelijöiden lompakossa.
– Tuntuu, etteivät kuluttajat ymmärrä mistä ruoan hinta muodostuu. Koko ajan ruinataan ruoan olevan kallista, vaikka se ei ikinä ole ollut näin halpaa, Peippo pohtii.
Atte Uusinoka
