Turun korjaustelakan potentiaali
- Hyvä sijainti Itämeren alueella ja logistiset yhteydet sekä Suomeen että Suomesta
- Iso kuivatelakka (265m x 70m), muut telakkalaitteet valmiina
- Suunnitelmissa toinen kuivatelakka; investointipäätös vain puuttuu
- Korkeatasoinen osaaminen laivojen korjauksissa, huollossa ja muutostöissä
- Kokenut työvoima ja johto
- Laaja alihankintaverkosto lähialueella
- Naantalin satama lähietäisyydellä
- Uusi teollisuusalue suunnitteilla naapurustoon (asemakaava)
Laivojen romutuksen ja kierrätyksen vakiinnuttaminen uudeksi liiketoimintamalliksi Suomeen lupaa sekä investointeja että työtä päätoimijan lisäksi myös alan alihankkijoille. Varsinais-Suomesta löytyvät tekijät ja logistiset yhteydet meriteollisuuden tarpeisiin.
NAANTALI. Naantalin Luonnonmaalla sijaitsevalla Turun korjaustelakalla on urakoitu M/S Blue White Eagle -sisävesiristeilijän romutustöiden parissa kahden viime viikon ajan. Kyseessä on valtion uraauurtavan Ship Recycling eli aluskierrätys -tutkimushankkeen ensimmäinen laivanromutusprojekti. Projektin budjetti on 350 000 euroa, jota Tekes tukee 40 prosentilla.
– Romutus kokonaisuudessaan tapahtui kahdessa viikossa. Kierrätyskelpoinen osuus, joka on jopa 90 prosenttia purkumateriaalista, lähtee Turun korjaustelakalta eteenpäin teollisuuden raaka-aineeksi, sanoo toimialapäällikkö Janne Salonen purkutyön tehneestä Delete Finland Oy:stä.
– Suurin osa aluksen painosta on arvokkaita metalleja, pääasiassa terästä, jotka ovat tärkeitä raaka-aineita metalliteollisuudelle, jatkaa Salonen.
Muita materiaaleja, kuten tekstiilejä, muovia ja komposiittimateriaaleja, voidaan myös tehokkaasti ohjata uudelleenkäyttöön tai hyödyntää energiana.
Laivaromusta teollisuuden raaka-aineeksi
Laivojen kierrätysteollisuutta edistävää Ship Recycling -projektia varten hankittu alus tunnetaan Rauhan rannassa, Lappeenrannassa vuosia lojuneena ”aavelaiva” M/S Blue White Eaglena.
Ympäristölupa haettiin ja saatiin aluehallintovirastolta koetoimintana suoritetulle ensimmäiselle purkukohteelle. Romutus- ja kierrätystöiden jatkoa ajatellen haetaan Turun korjaustelakan tuotantojohtaja Oskari Kososen mukaan uusi pysyvä lupa.
– Jos täällä jatketaan purkutoimintaa, ympäristölupa tulee muuttaa purkutoiminnan edellytysten mukaiseksi. Myös vaadittuja melu- ja hulevesimittauksia tehdään säännöllisin väliajoin, toteaa Kosonen.
Aluksen ostaneen Meriaura Oy:n kehityspäällikkö Jukkis Sutela kertoo purkuprojektin kulusta:
– Meriauran rooli projektin alkupäässä oli purettavan kohteen hankinta ja hinaaminen telakalle sekä loppupäässä kierrätystavaran välivarastointi ja romukuljetus.
Kaarinalaisyritykset toimissaan
Kaarinan Piikkiössä toimivien Deleten ja Pesupalvelu Hans Langh Oy:n edustajat ovat tyytyväisiä, että urakka saatiin aluilleen kaiken kaikkiaan hyvin pienillä yllätyksillä.
– Työ aloitettiin kaksi ja puoli viikkoa sitten käsinpurkuna, jolloin aluksesta poistettiin irtaimisto sekä asbestilevyt, Janne Salonen Deletestä summaa.
– Hankaluuksia aiheutti lähinnä se, että laivan piirroksia ei ollut saatavilla. Jouduimme siis etsimään puhdistettavia raskasöljytankkeja, pesupalvelun toimitusjohtaja Linda Langh puolestaan sanoo.
Öljyiset vedet käsitellään Hans Langhin vuoden alussa käyttöön otetussa uudessa käsittelylaitoksessa Piikkiössä, josta puhdistetut vedet lasketaan kaupungin viemäriverkostoon.
– Konehuoneen pilssin ja tankkien puhdistuksesta syntyvä mössö saadaan puristettua niin kompaktiin kokoon, että maantierumba pysyy kohtuullisena, lisää Langh.
EU-normien mukaista purkutyötä
Tähän asti isot laivat on purettu EU:n ulkopuolella, pääosin Aasiassa, joissa purkuolosuhteet eivät täytä länsimaiden työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun vaatimustasoa.
Castle Consulting Oy:n senior advisor Juhani Linna taustoittaa tarvetta tiukentuvien EU-säännöksien täyttäville purkupaikoille:
– Säännösten myötä EU-maiden lipun alla purjehtineet laivat täytyy purkaa sertifioidusti EU:n alueella. Tällä hetkellä harvassa EU-maassa pystytään purkamaan kuitenkaan yli 100 metriä pitkiä laivoja. Hankkeen myötä selvitetään, miten Suomi voisi vastata tähän globaaliin haasteeseen, Linna toteaa.
– Vastuullinen laivanromutus sopii osaksi maamme osaamista, sillä Suomen julkisiin tavoitteisiin kuuluu kehittyä kierrätystalouden edelläkävijäksi, jatkaa Linna.
Laivojen purkutoiminta tarvitsee EU:n säännöstön (European Ship Recycling Regulation 1257/2013) mukaiset ympäristöluvat.
– EU:n kestävää purkutoimintaa harjoittavien telakoiden listalle pääseminen vaatii, että telakka täyttää kyseisen säännöstön vaatimukset. Turun korjaustelakan tavoitteena on päästä tälle listalle vielä tämän vuoden loppuun mennessä, Linna kertoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Video romutusurakasta löytyy Seutusanomien Youtube-kanavalta. Videokuvaus: Ragip Önsoy.
Korjaus Jukkis Sutelan titteliin 2.11. klo 11.
