Saaristoasiain neuvottelukunnan kesäkuussa (SANK) hyväksymä valtakunnallinen saaristo-ohjelma 2017–2019 toteuttaa saaristolain valtiolle säätämää velvoitetta edistää saariston kehitystä. SANK laatii määräajoin selvityksen ohjelman toteutumisesta.
NAANTALI. Tuoreen valtakunnallisen saaristo-ohjelman 2017–2019 kulmakivinä on saaristolain tavoitteiden toteuttaminen, saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden kehityksen tasapainottaminen ja saaristoisuuden hyödyntäminen koko maassa.
Saaristopolitiikasta vastaava maatalousministeri Jari Leppä katsoo, että hallitusohjelmaan perustuvat rakennuslainsäädännön muutokset, joilla pyritään helpottamaan vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi, ovat hyvin tervetulleita.
– Saariston tulevaa kehitystä tukevat osa-aikaisen ja kokoaikaisen työn ja asumisen kasvu yhdistyneenä työssä käyntiin keskuksissa, matkailun ja elämyselinkeinojen kehitys yhdistyneenä paikalliseen ruoka- ja pienyrityskulttuuriin sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus, tiivistää Leppä.
Naantalin näkökulmasta
Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) jäsenenä toimiva Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunnan puheenjohtaja, Naantalin kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila peräänkuuluttaa kaupungin roolia saaristomatkailun ja -yrittäjyyden edellytysten luomisessa.
– Naantalin erääntyvässä saaristo-ohjelmassa mainitaan, että olemme kansainvälisesti tunnetulla matkailualueella. Tässä on kuitenkin paljon tehtävää, sillä Naantalia ja Saaristomerta ylipäätään tunnetaan vielä vähän. Voisimme profiloitua hyvinvointimatkailussa: Raikas ilma, hiljaisuus ja luonto houkuttelevat, jos se markkinoidaan oikein ja riittävillä resursseilla. Naantalin Matkailu Oy:n matkailun masterplan antaa pitkän tähtäimen suuntaviivat, mutta käytännön toteutus on tärkeintä, Junnila sanoo.
– Lisäksi saariston yrittäjyyttä pitäisi tukea vahvemmin. Kehitys on pitkäjänteistä, mutta sitä voisi ruokkia erilaisilla palveluseteleillä ja tiiviimmällä yhteistyöllä Ely-keskuksen kanssa. Rahoitusta on saatavilla, mutta tiedonkulussa on parannettavaa, lisää Junnila.
Tuumasta toimeen
Vilhelm Junnila kertoo, että Naantalin alueelliset toimenpiteet ovat liittyneet vuokrasopimuksiin, maanomistukseen ja rakentamiseen sekä liikenteeseen.
– Naantalissa on jo otettu merkittäviä askelia eteenpäin kaavoituksessa ja poikkeamismenettelyissä, jotta sekä vakituinen että vapaa-ajanasuminen saadaan mahdollistettua saaristossa. Valtakunnallinen saaristo-ohjelma keskittyy enemmän lainsäädäntöön ja suuriin alueellisiin eroavaisuuksiin. Esimerkiksi Lapissa tietoliikenneyhteyksien toiminta on ymmärrettävästi suurempi haaste kuin meillä, Junnila toteaa.
Valtioneuvosto päätti 16.9.2016 saaristoasiain neuvottelukunnan esityksestä palauttaa peruspalvelujen valtionosuuksiin sisältyvät saaristo-osakuntien saaristolisät ja säilyttää saaristokuntalisät.
– Saaristo-osakuntalisän palauttaminen oli erityisen tärkeää. Saamme jatkossa statuksen perusteella toista miljoonaa euroa saaristolisää vuosittain. Saaristolain hengen mukaista olisi käyttää sitä Merimaskun, Rymättylän, Velkuan ja Livonsaaren palvelutason ylläpitoon, Junnila jatkaa.
Saaristo-osakunnat eivät olleet saaneet saaristolisiä vuoden 2014 jälkeen. Vuonna 2017 kahdeksan saaristokunnan saaristolisät ovat 14,6 miljoonaa euroa ja 40 saaristo-osakunnan 10 miljoonaa euroa eli yhteensä 24,6 miljoonaa euroa.
Saaristolain tavoitteita toteuttamassa
SANK ilmoitti 18.8. kannattavansa elinkeinoministeri Mika Lintilän esitystä koulujen alkamisajan siirtämisestä viikolla tai kahdella. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Hanna Kososen mukaan koulujen alun siirto tukisi saaristo-ohjelman ja siten saaristolain tavoitteiden saavuttamista.
– Nykyisin koulujen alku katkaisee saaristoalueiden matkailusesongin lyhyeen. Esitetty muutos vahvistaisi kovassa myötätuulessa olevaa saaristo-, vesistö- ja rannikkomatkailua, Kosonen kommentoi.
Saaristoasiain neuvottelukunnan organisoima saaristo-ohjelma laadittiin vakiintuneeseen tapaan yhteistyössä ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Konsulttina toimi Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.
Katariina Mäkinen-Önsoy
