ASUMINEN. Syystyöt pihoilla ja puutarhoissa ovat alkaneet. Puista varisseet lehdet sekä leikkuu- ja kasvijätteet on helpointa kompostoida omalla tontilla. Mikäli kompostia ei ole, tulee jätteelle miettiä muu sijoituspaikka. Luontoon kipattuna puutarhajäte rehevöittää aluskasvillisuutta, kaihertaa virkistyjän silmää ja pahimmillaan levittää haitallisia vieraskasvilajeja.
Taloyhtiöiden ja pientalokortteleiden kannattaa tilata syystalkooviikolle yhteinen jätelava, johon kasvijätteet kerätään ja hävitetään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Joissakin kunnissa lavoja toimitetaan asukkaiden pyynnöstä, etenkin, jos lähellä on arvokkaita luontokohteita. Risut ja oksat voi silputa hakkeeksi, joka levitetään pensaiden alle tai hyödynnetään kompostin seosaineena. Puutarhajäte kerätään säkkeihin ja toimitetaan jätekeskukseen tai lajitteluasemalle. Kaikkia lehtikasoja ei kannata siivota pois: pihan rauhaisassa nurkkauksessa kasa voi auttaa vähäiseksi käyneen siilikantamme talvehtimista.
Puutarhajätettä ei saa viedä tontin rajan yli metsään eikä ojan tai kuoppien täytteeksi. Risukasat ja multapaakut rumentavat yhteisen lähi- ja virkistysmetsän tunnelmaa, mutta esteettistä haittaa vakavampi asia ovat puutarhakarkulaiset, kuten kiivaasti leviävä jättipalsami tai japanintatar. Vakaviakin iho-oireita aiheuttavan jättiputken moni jo tunnistaakin, ja osaa välttää kasvin levittämistä. Haitalliseksi määriteltyjen vieraslajien päästäminen luontoon on vuoden 2016 vieraslajilain nojalla kiellettyä.
Vieraslajien kukintoja, siemeniä tai leviämiskelpoisia kasvinosia käsitellessä on oltava huolellinen. Niitä ei yleensä hävitetä kompostoimalla. Vieraslajien leviämiskelpoiset osat kannattaa ensin esimerkiksi mädättää jätesäkissä tai toimittaa tiiviissä säkissä poltettavaksi. Vieraslajeista ja niiden hävittämisestä voi lukea lisää kansallisesta vieraslajiportaalista www.vieraslajit.fi.
Niina Ruuska
Valonia
