Turun seudulla on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka ansiosta seudulle ennustetaan syntyvän lähivuosina 30 000 uutta työpaikkaa. Aiheesta Turun messuilla keskustelleet panelistit peräävät nyt tunnin junaa, lisää koulutusta, rohkeita investointeja sekä paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.
TURKU. Turun messuilla keskusteltiin perjantaina 25. elokuuta Turun seudun positiivisesta rakennemuutoksesta. Entisen uutisankkurin Pirjo Nuotion juontamassa paneelissa kantojaan esittivät Turku Science Parkin toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen, Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä, Pemamek Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen ja Turun kauppakamarin johtaja Kaisa Leiwo.
– Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos ja kasvun aika. Työvoiman tarve lisääntyy parasta aikaa ja ennusteiden mukaan vielä useamman vuoden ajan. Täällä on upeat kasvunäkymät autoteollisuudessa, meriteollisuudessa, rakentamisessa ja lääketeollisuudessa. Täällä taotaan nyt kasvua koko Suomen hyväksi, pohjustaa Nuotio.
Mihin nykyinen menestys sitten perustuu?
– Osaamiseen ja monipuoliseen elinkeinorakenteeseen, jolla turvataan pitkäjänteinen kehitys. Yritysten kasvu ei liity muuten hyvään suhdannetilanteeseen, vaan laatuun. Se on meidän kilpailuvalttimme, sanoo Turku Science Parkin toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen.
Uudet positiiviset tuulet siis puhaltavat, mutta asiaan liittyy yksi iso ongelma: Turun kauppakamarin johtaja Kaisa Leiwo kertoo paneelissa selvityksestä, jonka mukaan vain kaksi prosenttia suomalaisista tietää Turun positiivisesta rakennemuutoksesta ja voisi olla valmis muuttamaan Turun seudulle.
Leiwo ottaa asian vakavasti ja pitää tilannetta tuhannen taalan paikkana, johon on tartuttava viisaasti.
– On arvioitu, että tälle alueelle tarvitaan tulevan viiden vuoden aikana 30 000 uutta työntekijää. Asun itse Kaarinassa. Se 30 000 on yksi kaarinallinen ihmisiä. Pelkkä koulutuksen lisääminen ei riitä. Nyt tarvitaan osaavan työvoiman liikkuvuutta ja niitä houkuttimia, joilla saadaan jo valmiiksi koulutettuja ihmisiä tänne. Jos tämä mahdollisuus missataan, se on menetys koko Suomelle, hän sanoo.
Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä antaisi vetovastuun Turun seudun massiivisesta markkinoinnista kaupungille, mutta haluaisi nähdä asiassa paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.
– Me luulemme, että kyllä kaikki tietää, mitä meillä täällä vanhassa pääkaupungissa on, mutta ei ihmiset tiedä. Meidän pitäisi olla ylpeitä saavutuksistamme ja tuoda esiin ne asiat, jotka täällä on tehty oikein, hän sanoo.
Panostusta koulutukseen
Pemamek Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen nostaa esiin Suomen uuden tekniikan alan yhteistyöyliopiston Fiechin, jonka tavoitteena on saada vuosittain 400–450 diplomi-insinööriä Lounais-Suomeen. Tarkoitus on lisätä heti tänä syksynä kaikkien tekniikan alan yliopistojen opiskelijoille diplomitöitä ja harjoitteluja Lounais-Suomen yrityksissä. Sekään ei Heinosen mukaan vielä riitä, vaan tarvitaan lisää koulutustasoja ja tekninen tiedekunta.
Niko Kyynäräinen jatkaa samoilla linjoilla.
– Se 30 000 ihmistä tarvitaan ihan kohta eikä missään hamassa tulevaisuudessa, hän muistuttaa.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että osaajia tarvitaan nyt lyhyellä tähtäimellä, mutta myös pitkällä tähtäimellä Turun seudulle tarvitaan vahva ja laajapohjainen osaamisen kulttuuri.
Liikenne sujuvaksi
Päivi Rytsä on huomannut, että ihmisten mielikuvissa Turku on kaukana Helsingistä. Tunnin juna auttaisi hänen mielestään tilannetta paljon.
– Oman kodin myyminen ei ole välttämättä se juttu, vaan liikkumista pitää helpottaa niin, että ihmiset voivat ottaa työpaikkoja vastaan kauempaakin, hän sanoo.
Tunnin juna on saanut valmistelumäärärahaa ja panelistit näkevät tärkeäksi, että myös sen tekemiselle löytyisi raha. Muutenkin käynnissä on nyt monta hanketta, jotka helpottavat liikkumista Turkuun: Ysitietä ja Kasitietä parannettaan parasta aikaa. Kirjalansalmen silta on tulossa suunnitteluun ja Uudenkaupungin rata on saanut sähköistysrahaa. Panelistit toivoisivat, että myös Turun lentokenttää kehitettäisiin. Se avaisi ovet myös kansainväliselle yhteistyölle.
– Tavaraliikenne on lisääntynyt täällä 7 % ja henkilöliikenne 4 %. Väylät ovat aika kovilla tällä hetkellä. Huolimatta hyvistä edistyksistä, lisää panostusta tarvitaan vielä, linjaa Kaisa Leiwo.
Vapaa-aikaa unohtamatta
Päivi Rytsä muistuttaa, että työ ei ole ihmisille ainoa asia. Varsinkin nuoret aikuiset arvostavat paljon vapaa-ajan mahdollisuuksia. Turku on hänen silmissään elokuvakaupunki ja ruokakaupunki, mutta se voisi olla myös paljon muutakin!
Myös matkailuun panostaminen nousee keskustelussa esiin.
– Sorrumme usein siihen, että ajattelemme liian pienesti. Turun kaupunkivisiossa on sentään jo potkua. Pitäisi tehdä selkeät suuret tavoitteet ja mennä niitä kohti. Jos ei mitään yritä, ei mitään saakkaan, toteaa Rytsä.
Logomon alueelle on suunniteltu 480 miljoonan euron elämys- ja tapahtumakeskusta.
– Se on äärettömän hieno hanke ja siinä on nyt sitä kaivattua potkua ja erittäin paljon potentiaalia, sillä ihmisillä on kiire ja me olemme ihan keskustan ytimessä. Se palvelisi koko Turun seutua mutta myös koko Suomea, Rytsä uskoo.
Niko Kyynäräinen muistuttaa puolestaan saariston tärkeydestä. Hän kaipaa saaristoon enemmän hotelleja ja liikennettä.
– Jos haluamme olla Suomen kauneimman saariston pääkaupunki, meidän täytyy tehdä isoja investointeja. Sen jälkeen panostetaan siihen maanläheiseen matkailutoimintaan, jota saaresta mennään hakemaan, hän sanoo.
– Lappi onnistunut markkinoinnissa saaristoa paremmin alkukankeuden jälkeen. Siellä on löydetty yhteinen Lapland of Finland. Meidänkin pitäisi löytää yhteinen Islands of Finland -visio, hän jatkaa.
Kiertotalouden edelläkävijä
Turkua ja Varsinais-Suomea sanotaan kiertotalouden edelläkävijöiksi. Kiertotalous on Sitran määritelmän mukaan talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.
– Meillä on kunnianhimoiset ilmastositoumukset. Turku on maailman kuudenneksi rohkein kaupunki tavoitteissaan CO2-päästöjen vähentämiseen. Se ajaa yritykset tekemään uusia innovaatioita. Täällä on myös vahva kemiaan liittyvä osaaminen, jonka kautta kiertotaloutta voidaan kehittää. Se on joka sektorin läpi menevä teema, sanoo Niko Kyynäräinen.
Toinen valttikortti on yhteistyö.
– Meillä kasvaa yrityskanta seutukunnassa 1000 yrityksellä per vuosi. Muualta Suomesta tullaan jatkuvastoi verkostoyritysten kimppaan, Kyynäräinen kertoo.
Pekka Heikonen on huomannut yhteistyön lisääntyneen ja parantuneen myös kuntien välillä merkittävästi.
– Täällä on ymmärretty se, että jos joku kunta menestyy, se ei ole toisilta pois ja onnistumiset säteilevät myös naapurikuntiin, hän sanoo.
Janica Vilen
*Korjattu 1.9. Pekka Heikosen nimi oikeaan muotoon.
