Suomi ja Naantalin Purjehdusseura juhlivat tänä vuonna molemmat sataa vuottaan. Historialliset saaristolaisveneet tekivät viiden vuoden tauon jälkeen paluun Naantaliin viime viikonloppuna.
Saaristovenepurjehduksen tulokset
Kommodoriluokka: 1. Inkeri (Otava), 2. Saga (Iniö), 3, Josefina (Kustavi), 4. Venla (Otava).
Verkkoveneet: 1) Konsti (Iniö), 2) Sofi (Keistiö), 3) Salli (Naantali), 4) Miina (Kustavi), 5) Axel (Houtskär) 6) Fina (Iniö) 7) Erika (Houtskär), 8) Juuso (Kustavi) 9) Fina (Korppoo) 10) Riitta (Otava), 11) Ådan (Korppoo) 12) Tilda (Kustavi).
Isoveneet: 1) Tacksamheten (Turku), 2) Kuin Meri (Naantali), 3) Rewinda (Mariehamn), 4) Linda (Kustavi), 5) Framtiden (Korppoo), 6) Aura (Turku).
NAANTALI. Naantalin Purjehdusseura järjesti saaristolaisveneiden purjehduskilpailua vuosina 1982 – 2011, eli kolmenkymmenen vuoden ajan. Nyt kilpailu on herätetty jälleen eloon Lions Clubin avustuksella. Lauantaina 5. elokuuta 22 venekuntaa kilpaili kolmessa eri luokassa.
– Kun kilpailu lopetettiin, mietin että jonkun pitäisi ottaa se tehdäkseen. Kun minua pyydettiin Lions Club Naantalin toimintaan mukaan, sanoin että tulen jos siellä oikeasti tehdään jotain ja ehdotin tätä saaristolaisvenepurjehdusta, kertoo Timo Raitmaa Lions Club Naantalista.
Leijonilla ei ollut juuri käsitystä miten kisa vedettäisiin, joten yhteyttä otettiin Markku Jussilaan, joka oli järjestänyt sitä Naantalin Purjehdusseuran puolelta aikaisemmin. Jussila totesi, että ei sitä oikein voi neuvoa vierestä, joten hän tulee itse mukaan.
– Markku oli aikoinaan väsynyt kilpailujen työmäärään, joten teimme sellaisen työnjaon, että me otimme vastuullemme rahankeruun ja pienimuotoisen markkinatapahtuman organisoinnin ja Markku sai keskittyä varsinaisen purjehduksen järjestämiseen, Raitmaa sanoi.
Yhteistyökuvioihin saatiin myös Naantalin Vierasvenesatama.
Kilpailijoita monessa sukupolvessa
Pilvisissä ja tuulisissakin olosuhteissa käytyyn kisaan kävi tutustumassa myös presidenttipari Kultarannasta. Rouva Jenni Haukio avasi kilpailun. Tapahtuma kiinnosti laajaa yleisöä myös rannalla. Monien veneiden miehistöt olivat pukeutuneet historiallisesti, mikä kohotti tunnelmaa.
Talonpoikaisveneet oli saaristolaisille tärkeitä aina sotien jälkeiseen aikaan saakka. Niillä käytiin kalassa ja isommilla käytiin kauppaa Tukholmaan saakka. Kilpapurjehdus saapui ajanvietteenä Englannista 1900-luvun alkuvuosina. Naantaliin se rantautui osaksi kylpylän vieraiden viihdyttämiseksi järjestettyjä huveja.
Uusia puuveneitä rakennetaan taas perinteitä kunnioittaen. Esimerkiksi isoveneiden sarjan voittanut Tacksamheten laskettiin vesille ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Sen on valmistanut veneenveistäjä Marko Nikula ja suunnitellut Harro Koskinen.
Kilpailu ei ole tiukkapipoista touhua. Palkintoja myönnetään nopeuden lisäksi tyylistä ja miehistön musikaalisuudesta. Päivän parhaat tuuletukset veti verkkoveneiden sarjan voittaneen Konstin kippari Gunnar Björklund. Hän otti räikkösmäiset kulaukset rymättyläläisestä kuohuviinistä ja johti miehistönsä reippaaseen yhteislauluun.
– Meitä on miehistössä kolmea sukupolvessa, Björklund juhli. Konstin miehistössä olivat nimittäin myös Gunnarin poika Frank, sekä pojanpoika Lukas.
NPS-historiaa esillä kirjan ja näyttelyn voimin
100-vuotiaan Naantalin Purjehdusseuran historia alkaa saaristolaisveneistä, joten kilpailu on hieno tapa juhlistaa seuran pitkää historiaa. Forum Marinumissa on avattu näyttely seuran historiasta. Nähtävillä on kuvia mm. vuoden 1917 maineikkaasta regatasta, johon osallistui yli 50 purjehdusvenettä ympäri Suomen suuriruhtinaskuntaa. Esillä on myös mittava kokoelma palkintoja, kuten P.E. Svinhufvudin vuonna 1932 lahjoittama Tasavallan Presidentin kiertopalkinto sekä John R. Ekelundin suunnittelema Naantalin Pokaali vuodelta 1915. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Naantalin Purjehdusseuran, Forum Marinumin sekä Naantalin Museon kanssa.
Seura julkaisee myöhemmin syksyllä seuran historiaa käsittelevän tietokirjan Naantali purjehtii – Naantalin Purjehdusseuran historia 1917–2017, jonka on kirjoittanut huvipurjehduksen historiaan erikoistunut merihistorioitsija Lauri Kaira.
Kai Saarto
